Tontun uusi myssy

 

Kävipä kerran niin, että erään joulun lähestyessä huomattiin vakava puute yhden tonttu töhelön vaatevarastossa. Sieltä ei löytynyt laisinkaan tonttulakkia joka olisi sopinut tämän kyseisen tontun päähän. Liekö sitten vanhat lakit kutistuneet vuosien saatossa vai mahtoiko olla tontun pää kasvanut edellisvuodesta niin paljon, että vanhat lakit eivät päähän mahtuneet. Ei sitten niin millään! Niitä kiskottiin ja venytettiin, kasteltiin ja vanutettiin mutta voi kurjuutta, lakit eivät vain tontun päähän mahtuneet.

 

Lähitienoolla huseerannut neulojatonttu sattui kuulemaan tämän hirvittävän tapauksen nostattaman hälyn ja metakan ja riensi oitis paikalle ottamaan selvää mikä moisen älämölön sai aikaiseksi. "Ja vai ettei tontulla ole lakkia vaikka joulu on aivan juuri ja kohta! Aivan ennenkuulumaton ja sanoinkuvaamattoman  ikävän kamala tilanne!"

 

Ja niin neulojatonttu upotti pikkuiset kätensä mukanaan kantamansa repun uumeniin ja veteli sieltä esille punaisia ja valkoisia lankakeriä. Niitä lenteli pitkin poikin pirtin lattiaa ja kaikki paikalla olleet hälisijät ja metakoitsijat hiljenivät seuraamaan kummia tapahtumia. Nutturansa sisältä tämä pikkuinen punaposkinen tonttu kiskaisi esille neulepuikot ja pyysi kahvitonttua laittamaan sumpit tulille. 

 

Ja huis hais ja yhtäkkiä alkoivat pikkutontun puikot sauhuta ja pienet lankakerät huveta pirtin lattialta, kun tämä näppärä tonttu alkoi tikutella tuolle onnettomalle lakittomalle tontulle uutta myssyä.

 

Ja samalla hetkellä, kun kahvitonttu kurkisti varovasti köökin puolelta ja ilmoitti kahveen olevan valmista ja juotavissa, oli myös neulojatonttu näppäränä saanut valmiiksi uuden uutukaisen tonttumyssyn ilman lakkia kulkevan tontturaasun paljaaseen päähän. Voi miten iloisiksi kaikki tulivatkaan! Eikä vähiten uuden hienon myssyn saanut tonttu, joka nyt jo hymyili suupielet korvissa.

 

Neulojatonttu se siemaisi urakan päälle hyvät kahveet ja jatkoi sitten tyytyväisenä matkaansa ja muiden tärkeiden neulehommiensa tikuttelua. Tulipahan taas pelastettua yhden tontun joulu.

 Mukavia jouluisia päiviä!

 Toivottelee yksi onnellinen tonttu uuden myssynsä kanssa

💗

Mari

Honkasukat

 

 

Minun käteni taitavat selvästikin olla sellaiset, jotka kaikista mieluiten neulovat villasukkia. Asetukset näyttävät olevan niin, että vähän väliä käteni pyörittämillä puikoilla vilkkuu jonkinlainen villasukan poikanen tai kaksi.

 

Niin tälläkin hetkellä ja hetkinä ennen tätä. Ei niitä villaisia tässä maailmassa liikaa voi olla.

 Villasukkia on hyvä olla myös hätävarana laatikoissa valmiina. Että on mistä antaa, jos joku lämmintä varpailleen kaipaa.

 

Yleensä sukkani tikuttelen seiskaveikasta tai jostakin muusta vastaavan vahvuisesta langasta. Hyvin harvoin olen ottanut puikoille ohuita sukkalankoja. Joitain ohuita kesäsukkia olen tehnyt, en paljon muuta. Koen ohuet langat ehkä hieman hankalina. Eivät ne varmaan oikeasti ole sen hankalampia kuin paksutkaan langat mutta jostain kun jonkun ajatuksen joskus päähänsä saa, niin siitä ei niin vaan pääsekään sitten irti. Mutta työn alla sekin.

 

 

Mutta nyt oli käsityölehdessä niin kaunis sukkamalli Nalle-langasta, että oli ihan "pakko" tehdä. Eihän Nalle-lankaa nyt ihan ohueksi voi lukea mutta onhan se ohuempaa kuin seiskaveikka. 

Näiden sukkien malli on Ronja Hakalehdon suunnittelema ja tämän ohjeen bongasin Suuri Käsityö -lehden numerosta 10/2024. Nämä ovat "Honkasukat". Tuo kuvio on mielestäni todella kaunis, semmoinen herkän kaunis. Ainakin näissä väreissä. Ilmehän muuttuu aivan toiseksi, kun värejä vaihtaa. Itse halusin nyt tämmöiset vähän hempeämmät sukat. 

 

 

Hempeitä ajatuksia teidän jokaisen jokaiseen päivään.

💗

Mari