Kesäkassi valmiina!

 

 Tässä kevään korvilla olen huomannut omassa laukku- ja kassivalikoimassani (joka ei ole siis suuren suuri😂) hyvin vakavaluontoisen puutteen. Sieltä on uupunut nyt jo useamman vuoden ajan sellainen rento, hauska, ehkä jopa hieman sellainen söpösen kiva kesäkassi. Semmoinen mihin on kiva pakata vaikka pieni viltti ja kirja mukaan ja painella puistoon tai rantaan istumaan viltille tai rantakallioille nauttimaan kesästä.

 Ajatus kesäkassista oli paukuttanut takaraivossa jo hyvän aikaa, kun kaupoilla käydessäni aivan sattumalta bongasin hyllystä Novitan Cotton Rescue -lankaa ihan ylisöpöissä väreissä. Vaaleanpunaista nappasin pari kerää mukaani ja siinä vaiheessa ei ollut kyllä vielä mitään käsitystä mitä siitä syntyy. Mutta aina on hyvä näissä lankahommissa vähän ennakoida. Eikö?

 Ja no, kesäkassihan niistä langoista syntyi! Langan vyötteessä oli ohje virkattuun kassiin ja sehän sopi. Ja nyt mulla on se kesäinen söpöstelykassi kesään.

 Cotton Rescue lanka on 100% kierrätyspuuvillaa. Tähän kassiin riitti kaksi sadangramman kerää. 

Tämä lanka on melko kovan tuntuista mutta näin kassimateriaalina se ei haittaa. Mutta en ehkä lähtisi tästä tekemään neulepuseroa, vaikka langasta näin sanotaankin, että sopii mm. neulepuseroihin. Vaan tässä työssä toimi hyvin. Itselleni tässä langassa tuotti hieman hankaluuksia tämän langan löyhäkierteisyys. ...onkohan se oikea termi? Virkkuukoukku tuppasi poimimaan aina vain osan langan kierteistä. Jälkihän ei kyllä sillä tavalla muodostu kovin kauniiksi. Joten välillä hommaa hidasti, jälleen kerran, jatkuva pakittaminen. Vaikka kuinka koitin olla huolellinen ja oikeinkin tarkka, niin kohta huomasin, että taas on koukku poiminut vain kolmasosan säikeistä.

 

Mutta lopputulos on taas mielestäni kaiken vaivan arvoinen. 

Ehkä kassi voisi olla kooltaan himpun isompikin, se on ainoa mitä mietin. Vaan sehän on sitten oikeinkin hyvä syy aloittaa uusi kassiprojekti.

  

Säätiedotus lupailee tällä hetkellä tänne Etelä-Suomeenkin viileää keliä, sadetta ja jopa lunta. Mutta kyllä se kesäkin sieltä tulee, ja silloin on hyvä, kun kesätamineet on jo hollilla.

 

Mukavaa huhtikuun viimeistä viikonloppua teille kaikille!

🌞

Mari

Omin käsin virkattua: Kielo -pitsiliina

 

  

Taisin jäädä jollain lailla koukkuun tähän koukutteluun. Taas. 

Noiden pienten liinojen virkkaaminen herätteli uteliaisuutta isompien projektien suuntaan. Tekemisen intoa ja uteliaisuutta hillitsee ainoastaan se, että virkkausohjeet ja ne kaaviokuvat ovat suhteellisen hurjan näköisiä ilmestyksiä. Että osaako ja pystyykö niitä seuraamaan ja lukemaan vieläpä niin, että saa niiden perusteella aikaiseksi jotakin joka edes etäisesti muistuttaa sitä alkuperäistä mallia. Siis sitä mitä suunnittelija on suunnitellut.

 

Ajattelin sitten olla kuitenkin rohkea, ja tarttua niin sanotusti sitä härkää sarvista, ja kokeilla saanko aikaiseksi oikean pitsiliinan.
Niinhän se tässäkin hommassa sitten kävi, että juuri sen ohjeen seuraaminen osoittautui jokseenkin pahimmaksi ja hankalammaksi osioksi tässä jutussa. Ei kuitenkaan ylivoimaiseksi esteeksi, mikä oli aika virkistävää, mutta hidasteeksi kylläkin. Työ eteni sujuvalla virkkaa pari kerrosta ja pura sen jälkeen kaikki edellä virkkaamasi -rytmillä. 

 

Ohje tähän työhön on jälleen kerran Lankavan arkistoista. Kielo -pitsiliina. Ihanan kesäinen nimi. Eikö?

Edellisten virkkaamieni pikkuliinojen halkaisija oli kymmenen sentin molemmin puolin, tällä liinalla kokoa onkin sitten 38 cm. Ja aikaa koko tämän komeuden tekemiseen meni päiväpeiton verran.😂 Jos sen peiton virkkaa joku muu kuin minä...
 

Nyt olis jo kova hinku päästä mökille. Näitä tämmöisiä virkkuuhommia olis niin kiva tehtailla 😂 siellä takkatulen ääressä tai laiturilla auringonpaisteessa. 

Vaan vielä ei anna jäätilanne myöden tälle toiveelle. Ajeltiin eilen tyttären kanssa varmuuden vuoksi paikan päälle tarkistamaan tilanne mutta ei se sen paremmaksi muuttunut. Vielä täytyy maltilla odotella.

Josko sitten jo vapuksi pääsisi saareen saunan lämmitykseen.

 

 

Sinivuokkoja ja leskenlehtiä jo bongattu lenkkipolun varrelta. Ja anoppi laittoi kuvaa, jossa krookukset jo pihassa kukkivat. On tämä ihanaa aikaa! Ihan parasta.😍

 

Aurinkoisia päiviä ihan kaikille!

🌞

Mari

 

Hyvää pääsiäisen aikaa!

 

  

Pääsiäisen onnenhiput,

puput, munat, ruohot, tiput.

Tulppaanin väri ja auringon valo

ja keväinen ajatus jalo.

 

Ensimmäinen pääsiäispäivä on taittunut jo iltaan. Vielä ehdin toivottelemaan täällä teille hyvää pääsiäistä.

Meidän pääsiäinen on rullannut rauhallisesti eteenpäin. Eilen retkeiltiin kauniissa metsämaisemissa, syötiin hyvät retkieväät ja haisteltiin kevään tuulia. Aurinko lämmitti talven jäljiltä kovin kalvakoita poskia, ja illalla saunan jälkeen kyllä tiesi ulkoilleensa koko päivän.

Tänään on vietetty aikaa oman nuorison kanssa. On syöty hyvin, pelattu ja kaiken päälle nautittu hyvät kakkukaffet. Hyvää seuraa, naurua ja omia ihmisiä.   Parasta.

Nämä kuvissa näkyvät pääsiäismunat olen tehnyt jo muutamia vuosia sitten. Aina ne kaivan esille pääsiäisen alla.

Pohjana näissä on styroksiset munat. Niiden pintaan olen sivellyt liimaa ja kieputtanut tuota ohutta hamppunarua tiiviiksi pinnaksi. Koko komeuden kruunaa paperinarusta tehdyt isot rusetit. Aika nättiä. Ja ajatonta.

Neuletyöt, ja ketjusilmukoiden ja muiden lankojen kiristelyt, jatkuvat taustalla turvallisen tasaisesti. Uusia ideoita tulee ja menee. Välillä puikot viuhuu vikkelään, välillä taas ei koska täytyy nauttia myös ihanasta keväästä!

Saima Harmajan sanoin:

 

On väsynyt ja harmaa maa.

Ja märkää lunta putoaa.

Ja yli meren aution

soi tuulen laulu lohduton.

On huhtikuu. On vaikein aika maan.

Nyt kevät itkee luomistuskissaan.

Oi, tiedättehän, se voittain taistelun

taas nostaa valtikkansa lumotun.

Ja kyyneleissään hymyy huhtikuu,

-käy päivä esiin, multa kirkastuu,

ja yli mullan kuultaa vihreys,

soi ihmeellisen tuulen hengitys.

Oi, tiedättehän, ei kevät hyljätä

voi ketään, joll` on kevään ikävä.

 

Ihanaa, ihanaa pääsiäisen aikaa ihan jokaiselle! 

💛 

Mari