Willa Vaski

Nyt alkoi nutun neulojaa turhauttaa, kun ei valmista tule millään ja ohjeetkin ymmärtää väärin. Ja niin päätti neuloja ottaa ja lähteä ihanille päiväkahveille Willa Vaskiin.

 Silloin kun omat työt eivät luista, on mukava ihastella toisten tekemiä kauniita käsitöitä.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun poikkesin Willa Vaskin portista sisään. Ja miten ihana tunnelma siellä olikaan vastassa! Aivan kuin olisin lennähtänyt ajassa sata vuotta taaksepäin.
Hauskaa, että keskeltä kaupunkia voi löytää tuollaisen aivan erilaisen suloisen miljöön ja päästä ihanasti vanhanajan tunnelmaan astumalla vain muutaman askeleen houkuttelevasta portista sisään.
Nautin tunnelmalliset päiväkahvit talon puutarhassa isojen vanhojen puiden katveessa. Eikä täällä todellakaan tarvinnut juoda seisonutta kahvia. Kahvi keitettiin siinä varta vasten juurikin minulle! 

Aiemmin hehkutin Lahtelaisen lankakaupan palvelua ja lämmintä henkeä, Willa Vaskissa tuli samanlainen tunne. Lämmin ja tervetullut. Kahvikupinkin sain itse valita monista ihanista erilaisista kukkakupeista. Ja kahvit kannettiin minulle ulos asti. Ja santsikuppikin tarjoiltiin ulos puutarhaan.

Willa Vaski on Vanajaveden Seudun Kisällit, Vaski ry:n ylläpitämä ihana käsityötalo, galleria ja kahvila aivan Hämeenlinnan keskustassa.

Willa Vaski löytyy Palanderin talon kanssa samasta pihapiiristä. Sekä Palanderin talo, että Willa Vaskina nykyään toimiva leivintupa, on rakennettu 1860-70 luvuilla. 

Vaski ry on pääasiassa käsityöharrastajien yhdistys joka tukee käsityöharrastustoimintaa. Willa Vaski on yhdistyksen jäsenten käsitöiden myyntipaikka.

Valikoima käsityöpuodissa on monipuolinen ja sieltä löytää ihania koruja, suloisia villasukkia ja lapasia, kauniita huiveja, upeita kortteja merkkipäiviin, laukkuja, keramiikkaa, sisustustuotteita, tauluja... Jäiköhän jotain mainitsematta? Valikoima on joka tapauksessa laaja ja kaikki Vaski ry:n jäsenten omia kädentuotteita, paikallisia ja laadukkaita.

Galleria Willassa voi käydä ihastelemassa vaihtuvia näyttelyitä. Nyt esillä oli kahden Hämeen Ammattikorkeakoulun muotoilijaopiskelijan töitä.

Mukava nähdä nuorten muotoilijoiden kädenjälkeä. Monesti kun nuorten työt ovat niin paljon ennakkoluulottomampia, rohkeampia ja vapaampia. Itse myönnän jo olevani tapojeni orja. Kovin luovaa ja rohkeaa en enää osaa. Tavallinen on hyvä.😀

Tämmöisissä paikoissa on ihana käydä inspiroitumassa ja hakemassa vähän lisävirtaa omaankin tekemiseen.

Taas suosittelen piipahtamaan. Jos ei muuta niin ainakin nauttimaan kahvit Willa Vaskin ihanassa pihapiirissä.

Talo on auki ympäri vuoden mutta aukioloajat kannattaa silti tarkistaa etukäteen. 

Mukavaa viikkoa kaikille

ja erityisesti sinulle!

💕

Mari

Leppoisaa keskikesän juhlaa!

Täällä tällä hetkellä istun mökkimme terassilla ihanasti pihakeinussa ja kuuntelen lintujen laulua pihapuissa. Nyt jopa lokkien ajoittainen kirkuna kuulostaa sulosoinnuilta korvissani.😂 Juuri nyt ja juuri tässä asiat ovat mallillaan ja suurin huolenaihe on se, ettei vaan virkkuukoukku pääse putoamaan terassilautojen raosta. 

Vielä on mökillä hiljaista. Muutama mökkinaapuri on jo etsiytynyt paikalle mutta kaikki ovat omissa oloissaan ja nauttivat ihanasta päivästä. 

Vielä saan itsekin hetken olla aivan yksin. Muu perhe on tulossa vasta illemmalla, kunhan ehtivät. Ihanaa kun tulevat mutta nautin myös tästä yksinolosta. Tuntuu hassulta, että joskus en pitänyt yksinolosta laisinkaan. 

Näin mökillä ollessa on ihanaa kun on käsitöitä mukana ja saa uppoutua niiden tekemiseen aivan täysin. Kenties vain pienen hetken kerrallaan mutta silti. Mökkikäsityöt saavat olla sellaisia helppoja ja pieniä. Niinkuin nyt nuo virkatut lasinaluset. Jälleen. Ne ovat vaan niin ihania ja niin superhelppoja tehdä, että taidan olla niihin koukussa. Ja lahjoina ovat todella mainioita, tai pieninä tuliaisina. Niitä nyt vaan syntyy aina välillä. Värit vaan vaihtelevat.

Yhteistä taivalta tämän blogin kanssa on takana nyt kohta puoli vuotta. Enkä aloittaessani olisi uskonut, että tämä touhu antaa näin paljon. 

Sanoivat, että yritä vaan sitkeästi tehdä käsitöitä sillä aivoille se tarjoaa ihan parasta terapiaa. Ja niinhän minä olen yrittänyt. Ja yrittänyt. Ja tehnyt. Ilman tätä blogia en varmastikaan olisi yrittänyt näin paljon. Ihan paras kannustin on tietenkin ollut se, että hämmästyksekseni niin monet ovat käyneet myös lukemassa näitä jaarituksiani. Ja se on kannustanut yrittämään vielä enemmän. Olen oppinut hyväksymään ajoittaisen hitauteni, pieniä virheitä olen oppinut katsomaan läpi sormien. Se, etten aina oikein ymmärrä lähinnä nykyään naurattaa. Huonompiakin aikoja on mutta paljon on menty eteenpäin.

Joten kiitos kun olette olleet ja käyneet lukemassa tai vaan kuvia katsomassa. Te kaikki olette kannustaneet jokaisella käynnillänne minua yrittämään vielä vähän enemmän ja olemaan luovuttamatta liian helpolla.

Ja nyt täältä pihakeinun pehmeästä sylistä haluan toivottaa 

leppoisaa keskikesän juhlaa teille kaikille!

Nautitaan tästä ihanasta vuodenajasta ja muistetaan ottaa myös rennosti.

💕

Mari

Ihana Tiirinkosken Tehdas

Meillä täällä Hämeessä on eräs ihana päiväretkikohde, jossa paikkakuntalaisena tulee piipahdettua itse asiassa aika useinkin. Kyseessä on tietenkin Tiirinkosken tehdas, ihana lifestyle -myymälä ja superihana kahvila. Myymälä ja kahvila löytyvät tilan entisestä navettarakennuksesta. Siellä on älyttömän mukava piipahtaa aina kun haluaa pois arjen hulinasta tai kun iskee pakottava tarve päästä hypistelemään ihania sisustustuotteita tai kun vaan haluaa nauttia hyvät kahvit ainutlaatuisessa miljöössä.

Malttamaton neuloja hurautti siipan kanssa viikonloppuna jälleen kerran Tiirinkosken ihanaan miljööseen. Koska piti saada villalankoja. Koska malttamattomalla neulojalla on suunnitteilla jo puikolla olevan projektin jälkeisen projektin jälkeinen projekti.🙈 Eikä siihen kelpuuteta tällä kertaa muita lankoja kuin Tiirinkosken tilan omia lankoja. Vielä ei ole olemassa kuitenkaan ihan tarkkaa suunnitelmaa mitä niistä langoista tulee, niitä vain piti päästä hakemaan. Langat kertovat sitten ajallaan mitä niistä tulee.

Samallahan oli taas mukava päästä tutkimaan mitä kaikkea ihanaa sisustustavaraa vanha navetta kätkeekään sisäänsä. Ja kyllähän sieltä löytyy vaikka ja mitä ihanaa. Se on hirvittävän terapeuttista tuollainen ihanien tavaroiden hypisteleminen, erilaisten materiaalien tunnusteleminen ja kokeileminen. Aina ei tarvitse ostaakaan mitään, riittää kun saa katsella  ja kokeilla, hypistellä ja haistella.😄

Ja kun Tiirinkoskelle menee, ei heidän kahvilaansa voi ohittaa. Ihana kahvin tuoksu lumoaa kulkijan jo heti sisään astuessa. Niinhän siinä sitten taas kävi, että herkkuvohvelit laitettiin tilaukseen. Malttamattomalle neulojalle vohveli lohitäytteellä ja siipalle jäätelöllä, kermavaahdolla, kinuskikastikkeella ja suolapähkinöillä. Ja sitä kahvia tietenkin. 

Villalangat kainalossa ja kahvilan antimilla ravittuna oli näillä kulkijoilla hyvin tyytyväinen olo.

Lisätkää ihmeessä Tiirinkosken tehdas kesälomasuunnitelmakartalle. Käymisen arvoinen paikka. Lapsillekin riittää katseltavaa tilan eläimissä. Sieltä löytyy kaneja, kissoja ja koiria, lampaita, kanoja ja Ylämaankarjaa. Pienetkin viihtyvät varmasti.

Aurinkoista juhannusviikkoa kaikille

ja 

erityisesti sinulle!

💚

Mari

Malttamaton neuloja

Hei, nyt käsi pystyyn kaikki te, jotka aloitettuanne jonkun kivan projektin alatte samantein haaveilla jo seuraavasta työstä. Täällä nousee varmuuden vuoksi molemmat kädet pystyyn.

Mistähän se oikein johtuu? Että kun ensin on haaveillut ja suunnitellut aloittavansa neule- tai virkkuuprojektin x ja kun sen sitten saa työn alle, niin eiköhän samantein ala poltella jo seuraavat kivat ideat. Luulisi nyt, että olisi mukavampi tehdä ensin alta pois se jo aloitettu työ, vaan ei. Jo alkaa Pinterestissä käymään suhina ja mallilehtien sivut kuluvat puhki kun uusia ideoita täytyy saada mielen päälle. Onko outoa vai mitä!? 

Itsellenikin kävi taas niin, aloitin uutta ja haaveilen jo seuraavasta.

Täällä siis taas uusi projekti puikoilla. Ja tietenkin haluan jakaa sen teille muillekin. Lahdessa käydessäni sieltä ihanasta Pitsi ja Palmikko lankakaupasta tarttui mukaan kertakaikkisen suloinen Sandnes Garnin vauvaneuleiden mallilehti ja muutama ihana kerä Babyull Lanett merinovillalankaa. Siitä sitten työn alle suloinen, pienen ihmisenalun kokoinen nuttu. 

Työn haastavuuttahan tässä lisää se, että ohje on ruotsiksi. Mutta hyvin olen selvinnyt. Ruotsiksikin osaan näköjään neuloa.😂 Eikä ole tarvinnut ottaa hätäapupuheluita Lahteen. Lupasivat siellä lankakaupassa kyllä auttaa jos oma kielipää ei taivu. Vaan kyllähän tästä tekeleestä jo ihan tunnistaa minkälainen vaatekappale on tulossa.

Ongelmia alkoi esiintyä vasta siinä vaiheessa, kun pääsin kaarrokkeen kuvion kohdille. Siihen asti olinkin päässyt suhteellisen vähillä purkamisilla. En siis ole kokonaan säästynyt purkuhommilta mutta ei ihan joka kerrosta kuitenkaan ole tarvinnut neuloa tuplasti. Tuossa kuviossa tapahtuu mielestäni aika paljon. Tarkkana saa olla ja keskittymistä vaatii ihan eri tavalla kuin pelkän sileän neuleen synnyttäminen. Muutaman kerran on jo päässyt käymään niinkin, että kesken kuviokerroksen pää yksinkertaisesti kieltäytyy ymmärtämästä mitään. Olen siis jo kyseistä kuviokerrosta tehnyt ja yht´äkkiä en enää ymmärräkään lainkaan mitä olin tekemässä tai että mitä pitäisi tehdä. Silloin olen todennut, että on parempi laittaa kutimet pois ja katseelta piiloon, ja yrittää seuraavana päivänä uudemman kerran.

Vaan kyllä aion selättää tämänkin neuleprojektin. Samalla kun haaveilen jo seuraavasta. Ihmisen tekemiähän nuo ohjeet ovat ja onneksi minulla ei ole kiire minnekään. 

Rauhassa nautin näistä ihanista neulematkoistani.

Rentoa eloa ja oloa

viikonloppuunne!

💗

Mari

Vihdoinkin valmiit Kaneli-palmikkosukat

On se nyt ihanaa kesää! 

Ja vaikka lämpöä riittää ja aurinko paistaa, niin tämän ihmisen mieli vetää silti noihin villasukkiin. Monien mielestä villasukat kuuluvat vain syksyn ja talven kylmiin ja pimeisiin päiviin mutta itse tykkään kyllä kesälläkin vetää villasukat jalkaan. Kotona ja mökillä. Joskus otan kotosalla terassilla aurinkoa villasukat jalassa.😊

Nyt valmistuivat viimeinkin nämä pitkään työn alla olleet Kaneli-palmikkosukat. Ohje näihin sukkiin on Vanillawoolin Marianne Heikkisen käsialaa. Nämä minun sukkani eivät nyt ole aivan tyylipuhtaat ja ohjeenmukaiset sukat, sillä odotettavasti yllättäen tälle(kin) neulematkalle sattui mukaan pari muuttujaa. Ohje itsessään oli mukava ja helppo toteuttaa. Periaatteessa. Sillä nythän taas kävi niin, että yritin sitkeästi tehdä aivan jotain muuta kuin ohje neuvoi. Pää kyllä ymmärsi mitä pitää tehdä mutta kädet päättivät aina toteuttaa työn omapäisesti aivan eri tavalla. Eli suomeksi, purkamista riitti tälläkin kertaa. Ehdottaisin kyllä järjestettäväksi kaikenlaisten kivojen neulontakilpailujen oheen myös purkamisen taitokilpailua. Osallistuisin, ja väittäisin olevani kisassa melko vahvoilla. 

Vaviskaa purkaaja kaverit. 

Näitä sukkia aloin jostain syystä tehdä myös täysin tavoistani poiketen molempia yhtäaikaa. Yleensä teen yhden kokonaan valmiiksi ennenkuin otan toisen työn alle. Liekö sitten ollut nyt joku aavistus siitä, että lanka ei tule riittämään. Ja näinhän siinä kävi, että Aapo-lanka loppui kesken. Molemmista sukista kärjet tekemättä ja samaa lankaa ei ole. Pääni puhki mietin mitä teen ja päädyin niinkin tylsään ratkaisuun, että tein sukat loppuun harmaalla langalla. Joten sen vuoksi sukat saivat yläreunaansa myös harmaalla tehdyn virkatun piparkakkureunan. Yksinään se harmaa kärki olisi näyttänyt niin höpöltä.

 Että kyllähän niistä ihan mukavat mökkisukat tuli.

Kyllä täytyy vielä yrittää saada aikaiseksi ihan yksivärisetkin Kaneli-sukat. Tuo malli on niin söpö.

Aurinkoista viikkoa teille kaikille

ja erityisesti

sinulle!

💗

Mari

Suloinen lankakauppa Lahdessa

Alkuviikosta lähdin mieheni työmatkalle mukaan ja miehen mennessä hoitamaan töitään, minä tietenkin kulutin päiväni kiertelemällä Lahdessa. Tottakai sen päivän aikana tuli kierreltyä kaikki mahdolliset kaupat ja putiikit, kauppakeskukset ja tori. Ihanaa oli istuskella itsekseen kahvilla aivan rauhassa ja lounaallakaan ei ollut mukana ketään kuka olisi vaatinut pihvipaikkaan, vaan sain ihan itsekseni mennä ihanasti salaatille. Ylellistä.😊

 

Se mikä erityisesti ilahdutti tuolla Lahden visiitillä, oli suloinen pieni lankakauppa Pitsi ja Palmikko. Juuri ennen tuota Lahden matkaa olin ohimennen lukenut muutaman kommentin tuosta lankakaupasta. Aikani kuluksi ajattelin sitten etsiä tuon kaupan ja se mitä löysin, oli jotain aivan ihanaa. Kauppa ei ole suuren suuri mutta aivan täynnä toinen toistaan ihanampia lankoja.  

Ja värejä! 

Missään muualla en koe koskaan olleeni niin tervetullut myymälään. Aivan kuin olisivat odottaneet juuri vain ja ainoastaan minua. Niin sydämellinen ja ihana vastaanotto. Ja se tunnelma! Sinne sisään astuessani tuntui kuin lämpö ja rauha olisivat vallanneet minut kokonaan. Ulkona ihmiset arjen kiireissään ja siellä sisällä pienessä lankakaupassa oma pieni, rauhallinen ja ihana maailmansa. 

Ikkunanurkkauksessa istui muutama asiakas neulomassa verkkaisesti ja juttelemassa niitä näitä. Ja sinne minutkin kutsuttiin mukaan. Miten välitön ja rento ilmapiiri. Ja miten superihana valikoima lankoja ja neuletarvikkeita. 

Tottakai sieltä olisi halunnut ostaa puoli kauppaa kotiin vietäväksi.

Inspiraatiota ja ideoita sieltä myös saa halutessaan yllin kyllin. Itselleni tarttui ihasteltavaksi Sandnes Garnin mallilehti täynnä suloisia vauvaneuleita. Ja lankojakin syksyllä syntyvää suvun uutta jäsentä silmällä pitäen.

Mutta jos ikinä kuljette Lahdessa, niin käykää ihmeessä tuossa ihanassa pienessä lankakaupassa Lahden keskustassa. Vaikka vain tankkaamassa väreistä voimaa ja lämmintä sydämellisyyttä ja lähimmäisenrakkautta. Ihan varmasti itsekin tulen tekemään asiaa Lahteen tulevaisuudessakin. Ihan vaan, että saan hyvällä syyllä käydä kokemassa taas tuon lämminhenkisyyden.

Suloisia hellepäiviä!

💓

Mari

Mietteitä ylioppilasjuhlien jälkeen

 Tyttäremme ylioppilasjuhlia vietettiin viime lauantaina. 

Ja ihanat juhlat olikin. Nyt näin maanantaina voin jo hieman juhlista toipuneena todeta, että meillä vietettiin lauantaina ihanat, hauskat ja tunteelliset juhlat. Juhlapäivässä oli paljon naurua ja muutama kyynelkin. Päivän päätähden sai kyyneliin isän tuoreelle ylioppilaalle pitämä puhe. Taisi siinä silloin muutaman läsnäolleen vieraankin silmäkulmaan vierähtää kyynel. Itse olin jo onneksi aikaisemmin lukenut tuon puheen, joten itse juhlassa pystyin sen itkemättä kuuntelemaan.

 Koululla tilaisuus oli perinteisen arvokas. Puheita ja musiikkiesityksiä. Suvivirsi ja Gaudeamus Igitur. Riemuylioppilaita ja uudet ylioppilaat. Valokuvia ja paljon iloisia ja onnellisia nuoria kasvoja.

Ja nyt sitten nuorilla edessään monta mahdollista tienhaaraa. Minkä tien kukakin sitten valitsee, sen näyttää tulevaisuus. Uutta on edessä vanhemmillakin kun nuoret suunnittelevat omaa polkuaan tässä elämässä. 

Nyt meidän tehtävä on tukea nuorta valinnoissa. Niihin valintoihin ei meidän äitien ja isien kuulu enää vaikuttaa. Meidän tärkeä tehtävä on uskoa, luottaa ja tukea. Ja olla läsnä silloin kun meitä tarvitaan.

Tänään toivoisin, että nuoreni muistaisi olla rohkea, luottaa itseensä ja kuunnella itseänsä. Että hän uskaltaisi olla oma itsensä ja uskaltaisi kulkea oikeita haluamiaan polkuja ja valita rohkeasti omat tapansa toteuttaa itseään.

Nalle Puhin sanoin: Lupaa minulle, että tulet muistamaan,

 että olet paljon rohkeampi kuin uskot, vahvempi miltä näytät ja fiksumpi kuin luulet.

Ihanaa viikkoa!

💗

Mari