Siisti värinvaihtokohta raitaneuleessa

Minä kun olen näissä neulehommissa sellainen itseoppinut myöhäisherännäinen, niin kaikkia neulomiseen liittyviä hienouksia en vielä todellakaan hallitse. Aina huomaan löytyvän jotakin uutta ja opettelemisen arvoista. Ja aina huomaan tekeväni myös sellaisia pieniä ja sinänsä mitättömiä mutta valmiissa töissä ikävästi silmäänpistäviä "virheitä". 

Osa näistä virheistä ja epäkohdista syntyvät juuri siitä, etten hallitse kaikkia neuletöihin ja niiden tekemiseen liittyviä tekniikoita. Yksi kerrallaan niitä tässä opettelen ja otan haltuun. Toisaalta se välillä vähän turhauttaa kun ei osaa kaikkea. Mutta sitten taas toisaalta on ihan mahtavaa, että en osaa kaikkea, että voin koko ajan löytää uusia tekniikoita ja tapoja tehdä asioita ja aina on mahdollisuus oppia uutta!

Yksi tämmöisistä pienistä suurista asioista minkä kanssa usein tuskailen on värinvaihto raitaneuleessa. Yleensähän se minulla menee niin, että kun neulon esimerkiksi raidallista sukanvartta, niin aina väriä vaihtaessani vaihdoskohtaan syntyy kovin ikävän näköinen porrastus. Koitin saada teille otettua asiaa selventävää kuvaa tuohon alapuolelle.

Hieman tuota porrastusta saa viimeisteltäessä oiottua mutta eihän siitä nyt silti 

 ihan täydellistä tule.

Loppujen lopuksi tuskastuin tuohon värinvaihto porrastukseen sen verran paljon, että oli pakko koota itselleni henkilökohtainen verkkokurssi aiheesta 

Värinvaihto raitaneuleessa.

Ja tässä kurssin lopputulos:

Neulo uudella värillä 1 krs normaalisti.

Nosta seuraavalla kerroksella vasemmalle puikolle ensimmäisen silmukan alapuolinen vanhalla värillä neulottu silmukka ja neulo molemmat silmukat yhtä aikaa uudella värillä. 

Jatka normaalisti uudella värillä.

Ja tässä kuvaa tällä opastuksella tehdyistä värinvaihdoista. 

Tiedä sitten teinkö tätäkään ihan oikein, sillä hieman vaihdoskohdassa sai lankoja kiristellä ja löysätä, että vaihtokohdan sain kokonaan piiloon. Mutta edellisiin porrastuksiin verrattuna tämä tekniikka ja sen lopputulos on aivan täydellinen! 

Mielelläni kuulisin jos sinulla on jokin pettämätön konsti saada raitaneuleen värinvaihtokohdasta siisti ja huomaamaton.

Mukavaa ja rentoa viikonloppua haluan toivotella teille kaikille!

💜

Mari

Villasukissa paljon paljon pilkkuja

Taas pullahti puikoilta villasukat. 

Vaikka niitä pakkasia ei tänne eteläiseen Suomeen ole tänä talvena annettukaan, niin aina on silti hyvä tehdä lisää villasukkia. Niitä villasukkiahan tarvitaan aina. Eikä niitä ole koskaan liikaa. Eikö!?

Nämä villasukat saivat varteensa saman söpön pitsikuvion minkä tein edellisiin sukkiinkin. Se on se Novitan valkoisten pitsisukkien malli (ohje täältä) ja minusta se on kaunis ja mukavan yksinkertainen, että siis jopa minulta onnistuu ilman suurempia hikikarpaloita ja tuskaa.

Ihana pitsivarsi sai sitten kaverikseen pilkkuja. Paljon paljon pilkkuja. Ja raitoja. Näistä tuli pienet, koon 30 sukkaset. Saa nähdä kenen pieneen jalkaan päätyvät. 

Lankana näissä taas tuo ihan perinteinen seiskaveikka. Edelleen löytöjä tuolta lankalaatikosta. Alan kyllä luulla, että ne langat siellä lankalaatikossa jotenkin lisääntyvät keskenään, sillä vaikka niitä sieltä käytän niin yhtään eivät silti vähene.

Tuntuuko muistakin eteläisen Suomen asujista, että saattaisi olla jo kevättä ilmassa? Minulle jokavuotinen varma kevään merkki ovat joutsenet. Se hetki, kun ne ensimmäisen kerran lentävät tästä yli ja kaakattavat kovaäänisesti mennessään. Se on varmaakin varmempi merkki keväästä. Ja se on nyt. Joutsenet ovat täällä. 

Ja lisäksi eräänä päivänä töissä eräs asiakas tiesi kertoa, että sinivuokot jo kukkivat. Ja jos ei siinä ole vielä tarpeeksi kevään merkkejä, niin alueuutiset tiesivät kertoa, että Hämeessä jo näsiä kukkii. Kerrankin hämeessä ollaan ajoissa.😂

Kyllä kieltämättä hassulta tuntuu, sillä kun kalenteria katsoo niin onhan nyt vasta helmikuun puoliväli ohitettu niukin naukin. Saa nähdä mitä tästä seuraa. Pulkkamäkeä juhannuksena? Hiihtolenkille vapputorin sijaan? 

Ei voi tietää.

Mutta nyt nautitaan, kun aurinko paistaa!

Ja tehdään lisää villasukkia.

💜

Mari

Pitsiset "matkasukat"

Vihdoin ja viimein sain taas palata villasukkien pariin. Työn alla oli pitkään isompi projekti, joka kesti ja kesti, ja välillä ajattelin jo ettei valmistu ikinä milloinkaan. No tokihan se valmistui kuitenkin, ajallaan. Ja kyllä tuntuikin sitten taas niin kovin mukavalta luoda puikoille ihania villasukkia. Ne kun sitä paitsi valmistuvat niin paljon nopeamminkin kuin villapaita. Tuntui nytkin, että ihan suit sait sukkelaan sain nämäkin putoamaan puikoilta. Aloittelin näitä kyllä jo aiemmin mutta sen isomman työn takia jäivät vähän paitsioon ja pahasti vaille huomiota.

Nämä sukkaset on tehty Novitan pitsisukkien ohjeella. 

Löydät ohjeen vaikka TÄÄLTÄ. 

Langaksi valikoitui joku iänkaiken vanha lanka jonka löysin tuolta lankalaatikostani, luultavasti seiskaveikkaa. Ja langan väriä olikin sitten  äärimmäisen hankala ja suorastaan mahdotonta saada kuvissa toistettua oikeanlaisena.

Malli oli erittäin mukava neuloa. Jujusta kun sain kiinni, niin sen jälkeen ei tarvinnutkaan kummempia miettiä. Sai vaan antaa mennä ja nauttia tekemisestä ja nopeasta edistymisestä.😂

 

Nämä ovat ihan selvästi "matkasukat", sillä näitä on neulottu yön pimeydessä halki vähemmän talvisen Suomenmaan, kun ajeltiin lumen perässä loman viettoon pohjoiseen. Mainoksien uhrina hankin itselleni ennen matkaa sellaisen kaulaan laitettavan lampun, jonka valossa oli hyvä neuloa vaikka muuten oli aivan tolkuttoman pimeää. 

Se ostamani lamppu on sellainen pitkä taipuisa pötkö jonka molemmissa päissä on pienet led-valot. Sen pötkön saa taitettua niskan yli lenkiksi niin, että lampun pienet led-päät jäävät vartalon etupuolella. Valon saa kohdistettua hyvinkin tarkasti siihen mitä tekee, eikä se kirkkaudellaan häiritse kuskia ajon aikana.

Loistohankinta!

Jaahas, ja sitten tilanne olisikin niin, että edessä olisi paluu arkiseen rytmiin. Lomat on nyt tällä erää lomailtu ja huomenna paluu työn pariin. Lomathan on itsestään selvästi aina mukavia, vaan on tuohon arkiseen rytmiinkin ihan kiva taas solahtaa tämän pienen velttoilun jälkeen.😂 

 

Mukavaa viikonjatkoa kaikille! 

💗

Mari

Villapaita pohjoisen pakkasiin

Voi tätä onnen tunnetta juuri nyt! 

Neuloja on tällä hetkellä hyvin väsynyt mutta äärimmäisen onnellisessa olotilassa. Leijun ihan omassa pienessä henkilökohtaisessa onnenkuplassani. Siinä kuplassa on juuri nyt kaikki kohdallaan. Siinä kuplassa minä pystyn mihin vaan ja osaan mitä vaan.

Monien tuskallisten hetkien jälkeen sain vihdoin valmiiksi mieheni villapaidan. Sen mikä on työn alla ollut jo pidempään. Valmiiksi se tuli juurikin sopivasti ajallaan ja armas puolisoni sai pohjoisen pakkasiin uuden lämpimän villapaidan mukaan. Auton nokka käännettiin kohti pohjoista sunnuntaina illalla työpäivän jälkeen, ja paidan viimeiset päättelyt tein lauantai-iltana. Pari viimeistä päivää puikot suihkivat kyllä aivan sauhuten. Päätin, että paidan saan valmiiksi ennenkuin lähdetään, ja se piti.

 Tämä oli toinen villapaita minkä olen ikinä milloinkaan tehnyt. Siitä ensimmäisestä virityksestä ei paljon kannata meteliä pitää. Se oli monta vuotta  sitten ja siitä tuli liian lyhyt ja liian leveä, eikä se paita ole enää keskuudessamme. Mutta tästä tekeleestä voin puhua kyllä enemmänkin! Aivan häpeilemättä tunnen tästä suurta tyytyväisyyttä. Onhan se mahtavaa, kun osaa ja pystyy tekemään tärkeälle ihmiselle ihan omin pikku kätösin lämmittävän villapaidan. 

En tiennyt, että pystyn. Mutta nyt tiedän. 

Ja mielestäni lopputuloskin on vielä aika onnistunut. Mainittakoon vielä, että kyllä saajakin oli mielissään.

Pohjana tähän työhön oli Kotivinkin vuonna 2016 julkaisema kalastajaneuleen ohje. Mikä lie mielenhäiriö sitten iski mutta halusin hieman muokata tuota ohjetta. Lopputuloksena oli monta tuskaista hetkeä. Ja koska ohjetta halusin muokata vähän joka suuntaan, ei siitä lopuksi ollut muuta apua kuin että sain ns. raamit työlleni. Tietenkin olisi ehkä ensikertalaisena vain kiltisti kannattanut tehdä ihan tasan niinkuin ohjeessa sanottiin. Ja koska sitä kokemusta ei ole kovin paljon aiheesta kertynyt, niin kyllähän mittoja, silmukkamääriä, lisäyksiä ja kavennuksia sai aikalailla pohtia.

 Lankana tässä käytin, yllättäen ihan ohjeen mukaan, TeeTee Tundra -lankaa. Värinä oli tumma harmaa, jota olikin sitten aika vaikea saada ikuistettua kuviin juuri oikean värisenä. Ehkä tuossa ihan viimeisessä kuvassa ollaan aika lähellä totuutta. Tundra on ihanan pehmeää lankaa (70% alpakkaa 30% polyamidia) Iholla se on miellyttävän tuntuista eikä kutita. Tästä voisin itsellenikin tehdä jotain.

 Vaan loppu hyvin kaikki hyvin. Seuraavan paidan kyllä taidan tehdä nöyränä tyttönä tasan ohjeen mukaisesti. Ja nauttia vain tekemisestä ilman epävarmuutta lopputuloksesta.

Nyt vaikenen ja jään nauttimaan lomasta. Aurinkoista keliä luvattu tälle viikolle. Aivan mahtavaa!

Täällä pohjoisessa on todellakin hanget korkeat nietokset. Josko huomenna hiihtämään?!

Suloista viikkoa kaikille

ja

erityisesti sinulle!

💗

Mari