perjantai 27. toukokuuta 2022

Minun Runoni

 

Nyt tipahti puikoilta helmi.

Oman lyhyenlännän neulojan "urani" huikein tuotos. Omasta mielestäni ehkä kauneinta mitä näillä käsillä, tällä päällä, puikoilla ja langalla voin aikaiseksi saada.

 


 Tämän nimi on Runo. 

Runo-pitsipusero. 

 


Tämän pitsineuleen suuruus on ehdottomasti sen ihanissa pienissä yksityiskohdissa. Ihana pitsineule, kaunis pääntie ja hihansuut, ja ehdottomana kruununa takakappaleen pääntien suloiset helmiäisnapit ja halkio niskassa. Olen rakastunut💗

 

 

Ja ihan häpeilemättä tunnen myös suurta ylpeyttä, että olen saanut aikaiseksi jotain näin suloista. Että kyllä tyytyväisyys tulvii täällä aikalailla yli. Ohimennessäni täytyy joka kerralla hieman hipaista neuleen pintaa. Kokeilla onko se oikeasti siinä. 

Omilta puikoiltani ihan itselleni. Mitähän ihanaa seuraavaksi?

 

 

Malli on Novitan kevät/22 lehdestä. Siinä tämä paita oli neulottu hempeästä lemmikinsinisestä Novitan Merino 4PLY -langasta, kaunis oli sekin. 

Mutta meillä tinkimätön ja lahjomaton makutuomari oli sitä mieltä, että vihreä oli minun värini. Ensin epäröin väriä, ja nyt rakastan. 

 

 

Käytössäkin tämä ihanuus on ehtinyt jo olla. Itseasiassa jo kolmeen eri otteeseen. Ja on kyllä niin hauska päällä! Kevyt ja ilmava. 

Siis aivan täydellinen. 

 

Leppoisaa viikonloppua ystävät hyvät!

💗

Mari

torstai 5. toukokuuta 2022

Lumoavat Virvatulet

 

 

Viimeksi hämmästelin sitä, miten paljon tuntuu kertyvän noita keskeneräisiä töitä mutta valmiiksi asti ei niistä oikein tunnu ennättävän yksikään. Mutta ihan oikeasti, kun asiaa vähän kurkistelee enemmän, niin kyllähän kai aina väkisinkin jotain myös valmistuu. 

 

 

Niinkuin nämä huikean ihanat Virvatulet -sukat. Valmiina ovat olleet jo pidemmän aikaa mutta olen vähän niinkuin unohtanut näiden olemassaolon.

 


 

 Vaan nyt on sukat kaivettu esiin pölykerroksen alta, siistitty ja kuvattu. Nämä on NIIN kivat. 


Ohjeen näihin ihanuuksiin löysin jälleen kerran Merja Ojanperän Sydämellisestä sukkakirjasta. Siinä kirjassa on runsaasti upeita sukkamalleja! 

Lankana jälleen seiskaveikka ja puikot kolme ja puoli. 

 

 

Ensisilmäyksellä sukkien ohjekaavio oli suorastaan kammottava. Tuntui, että siinä oli ihan liikaa liikkuvia (ja liikkumattomia) osia. Oli ranskalainen kantapää, oli langankiertoja, takareunasta oikein, kolme oikein yhteen, sssk, langankierron neulominen etureunasta ja takareunasta ja välillä ei silmukkaa lainkaan. Ensisilmäys siis oli lievästi sanottuna katastrofaalinen.

Loppujen lopuksi ohje oli kuitenkin aika yksinkertainen. Kun vaan malttoi edetä rauhallisesti ja keskittyä yhteen riviin kerrallaan. Usein teen sen virheen, että yritän saada hahmotettua ohjeen ja kaavion kerralla. Siinä tulee kyllä lähinnä vain paniikki 😂 eikä kyllä mitään valmista.

 

 

Näiden sukkien nimi on siis Virvatulet. Aika osuva nimi. Vaikka kyllä itselleni tulee sukkien kuviosta mieleen myös keväinen, runsaana virtaava joki. Mitä sinulle tulee tuosta kuviosta mieleen?

 

 

Eilen oli neulojalla vapaapäivä, ja oli siis aikaa kaikelle tarpeelliselle ja tarpeettomallekin. Selailin iltapäivällä kotihommien lomassa puhelinta ja silmiin osui tämmöinen Riikka-Piikan hauska ohjeistus stressaantuneille.😂 Tätä ohjetta aion noudattaa ihan sanatarkasti heti, kun seuraava vapaapäivä koittaa.  



Mukavaa oloa loppuviikkoon ihan jokaiselle ja jokaiselle äidille ja äidinmieliselle ihanaa äitienpäivää!

💗💗💗

Mari