Lisää pienen ihmisen lapasia

 Lapasten virralle ei näy loppua. Ja saattaa olla etten ole tällä hetkellä ainoa tämän asian kanssa. Vähän olen ollut huomaavinani Facebookissa ja Instagramin kuvavirrassa saman suuntaista ilmiötä. Tämä vuodenaika nyt vain on semmoinen, että se suorastaan pakottaa tikuttelemaan lapasia. Ja sukkia ja pipoja ja myssyjä ja muita ihania, pehmeitä ja lämpöisiä neuleita.

Lasten neuleiden tikuttelu houkuttelee jo ihan senkin vuoksi, että valmistumiseen ei, ehkä, mene kuukausia. Niistä harvemmin tulee niitä ikuisuusprojekteja. Heti kun neuleiden koko vaihtuu aikuiseen, niin riskinä on aina työn päätyminen täytteeksi tuohon keskeneräisten töiden koriin.

Nämä suhteellisen yksinkertaiset peruslapaset on neulottu Käsityökekkerit-ohjeella. 

Lankana käytin tuttua Viking Garnin Baby ull -lankaa kaksinkertaisena. Tällä langalla kaksinkertaisena neulottuna näistä tuli mukavan paksun ja lämpöisen oloiset lapaset. Ei kuitenkaan sellaiset liian paksut ja tönköt, että lapsi pystyy vielä tekemäänkin jotain nämä lapaset kädessään.

 Tämä oli kaikessa yksinkertaisuudessaan kiva malli, tosin varren ehkä tekisin seuraavalla kerralla hieman pidemmäksi.

Näissä lapasissa kivaa oli myös se, että peukalo on sijoitettu ja neulottu niin ettei ole yhtään väliä kumpaan käteen lapsi lapaset laittaa. Peukku on aina oikeassa paikassa eikä kinnaa eikä kiristä. 

Ensi viikolla ollaankin jo marraskuussa. Syksy on mennyt kyllä hurjalla vauhdilla. Meillä jouluttaja on jo kovassa vauhdissa. On ollut jo hetken.😂 Onhan kohta jo joulu. 

Itse vielä vähän jarruttelen, odotetaan nyt edes sitä marraskuuta... Mites teillä? Asuuko teillä jouluttaja?😄

Ihania lokakuun viimeisiä päiviä jokaiselle!

💙

Mari

Nyt pukkaa raitasukkaa

 

 

Viime viikolla pikkuiset lapaset, tällä viikolla sukat. Sillä villasukkiahan ei voi kenelläkään olla liikaa, eihän!? Ei aikuisella eikä varsinkaan lapsella. Ja sitä paitsi, nythän eletään taas villasukkien sesonkiaikaa. Onpa aika ihanaa kiskaista ilmojen viiletessä lämpimät käsinneulotut sukat jalkoihin. Ihmisen ja maailman välissä on hyvä olla aina jotakin pehmeää.

Joten puikoilta, puikoilla ja puikoille villasukkia.

  

Näiden sukkien kohdalla oli ensin jämälankalaatikon langat ja sitten vasta ajatus siitä, että mitä niistä syntyy. Lapasiakin mietin mutta eihän siinä ollut oikeastaan kahta sanaa siitä, että sukat näistä langoista piti syntyä. Ja syntyi pienet, koon 26 sukat.

 

Uskoisin, että käyttäjä näille kyllä löytyy. Vaikka ei se aina ole viimeisen päälle varmaa löytyykö kaikille tehdyille, tekeillä oleville ja suunnitelmissa siintäville töille käyttäjää heti ja oitis. Paljon tuntuu putoilevan töitä puikoilta ihan vaan tekemisen ilosta. Sukat, lapaset ja muut tehdyt työt kohtaavat käyttäjänsä usein myöhemmin ja vähän vahingossa. Tekemisen riemu ja onnistumisen ilo on se mikä motivoi kolistelemaan puikkoja enemmän kuin sukkien tai lapasten todellinen tarve.

 

Uusia projekteja puikoille! Raidoilla ja ilman.

Eihän sitä enää osaa olla tekemättäkään.😂

Kivaa viikkoa ihan jokaiselle!

💛

Mari

 

Pikkupojan lapaset

 

 Puikoilta pullahti lapaset. Toiveesta tehdyt. Rakkaudella tikutellut.

Onneksi kelit ovat olleet vielä melkein kesäisen, no ainakin keväisen, lämpimiä, joten lapasia ei vielä ole kaivattu pieniin käsiin. Tällä toimittajalla toimitusajat joskus hieman venähtävät luvattoman pitkiksi mutta nyt ovat valmiina toimitukseen. Ja oikeastaan ihan hyvään aikaan, sillä nythän kai Pekka Pouta ja kollegat lupailivat jo vähän viilempiä kelejä.

 

Nämä lapaset tein ihan täysin jämälankoja hyödyntäen. Pienet lapaset ovat jämälankojen tuhoamiseen oikeinkin hyviä. Näihin kun saa upotettua kivasti ne kaikkein pienimmätkin laatikoiden pohjille jääneet nöttöset ylijääneitä lankoja.  

Ohje sen sijaan on ihan sitä mitä sattui juuri siinä hetkessä puikot omavaltaisesti tekemään. Perusraitaa ja yksiväristä sileää oikeilla silmukoilla. Peukut tein sitten vastaavasti pelkillä nurjilla silmukoilla. Ei isoja kikkailuja, selkeät peruslapaset. Silmukkamääriin jouduin hakemaan ohjeistusta, kokemusta kun tuommoisista pienten ihmisten lapasten neulomisesta ei kovin paljon ole ja kokeilun kautta tekeminen ei oikein minun juttuni ole. Kärsivällisyys ei vain riitä. Hyödynnän siis mielelläni muiden, itseäni huomattavasti ahkerampien neulojien, kokemusta.

Käytin näihin juuri niitä lankavarastoista löytyneitä, mahdollisimman pehmeitä ja ihania, lankoja. Näissä on Viking Garnin Baby ull -lankoja ja Dropsin Nord mix -lankaa. Alpakkaa, villaa ja paljon paljon pehmeyttä ja vielä lisää pehmeyttä.

Kyllä omatkin kädet tykkäisivät näin pehmoisista lapasista. Täytyy varmaan lisätä to do -listalle. Ehdottomasti! Mistä langoista sinä teet yleensä lapaset, jos lapasia neulot? Aika usein itse teen ihan vaan perus seiskaveikasta. Siitähän ei kyllä kovin pehmoisia lapasia saa, muuten kyllä kivoja. Olen aika arka kokeilemaan erilaisia lankoja. Usein huomaan turvautuvani vain siihen lankaan minkä käyttäytymisen puikoilla, käytössä ja pesussa tunnen jo ennalta.

Täältä sohvanmutkasta toivottelen mukavaa ja iloista lokakuista viikkoa ihan jokaiselle!

💙

Mari

Pitsikukkaiset kämmekkäät

Niin se vaihtui sitten syyskuu lokakuuksi. Kovin paljon ei vielä päivän lämpötiloissa syksyn eteneminen tunnu, niin ihanan lämpimiä päiviä on meille vielä tarjoiltu. Kovinkaan monena aamuna ei töihin mennessäkään ole käsineitä kaivannut mutta sekin aamu vielä koittaa, kun sormia paleltaa. Ja sitä silmällä pitäen lähdin tekemään itselleni kämmekkäitä.

Ohjeen näihin suloisuuksiin löysin Maija Paavilaisen Peukalon paikka -kirjasta. Siinä on muuten jälleen yksi sellainen käsityökirja, jota todella suosittelen selailtavaksi. Mutta nämä kämmekkäät. Oikeastaan en tiennyt edes tarvitsevani kämmekäitä mutta kun tämän ohjeen näin, niin pitihän nämä tehdä. Kuvissa olivat niin kovin suloiset ja söpöset. Mutta mutta..

 

 Näiden tekeminen osoittautuikin suunnattoman suureksi hypyksi pois siltä omalta mukavuusalueelta. Ja sehän ei tunnu yhtään mukavalta. Vaikka nämä ovat pienet, nämä kämmekkäät, niin aikaa näiden tekemiseen meni ainakin tuplasti peruslapasiin verrattuna. 

Nämä ovat ensisilmäyksellä vähän tämmöiset hassun näköiset, tämmöiset lyhyet ja leveät. Mutta ideahan näissä on se, että viileänä syys- tai kevätaamuna nämä voi kiskaista ohuempien käsineiden päälle vähän niinkuin lisälämmikkeeksi. Ja kun päivä lämpenee, ne voi riisua pois. Sen vuoksi näissä on leveyttäkin vähän enemmän. Mahtuvat hyvin toisten käsineiden päälle eivätkä ole liian tiukat.

Vaan se, mikä tässä toi ongelmia olivat nuo pienet kämmekkäitä koristavat kukkarivit. Niitä kutsutaan kuulemma venäläisiksi kukiksi. Yritän tähän nyt mahdollisimman lyhyesti laittaa ohjetta yhden tämmöisen kukkarivin tekemiseen. Jos, ja kun, idea ei aukea, niin täältä voit käydä kurkkaamassa videolta saman. 

1.krs    Aloita ensimmäisen silmukan neulominen ihan niinkuin aikoisit neuloa sen nurin. Ennenkuin työnnät puikon silmukan läpi *kiepsauta lanka kolme kertaa oikean puikon ympäri ja vasta sitten neulot nurjan silmukan loppuun. Neulo vielä 4 silmukkaa ihan samalla tavalla. Kuudes silmukka neulotaan nurin*. Toista*-* koko kerros loppuun.

2.krs    *Pura langankiepsautukset viiden silmukan sarjassa ja ota viisi pitkää silmukkaa oikealla olevalle puikolle. Kiepsauta lanka kaksi kertaa silmukkaryhmän ympäri. Neulo seuraava, kuudes silmukka, normaalisti nurin.* Toista *-* koko kerros.

Ensimmäisen silmukkaryhmän ympäri lanka on helppo kiepsauttaa, koska puikolla on vain nämä viisi silmukkaa. Seuraavien ryhmien kanssa kannattaa ottaa käyttöön apupuikko. Siirrä aina viisi pitkää silmukkaa apuikolle, kiepsauta lanka niiden ympäri kaksi kertaa ja siirrä silmukat oikealla olevalle puikolle.

3.krs    Koko kerros neulotaan nurin.

4.krs    Koko kerros oikein.

 Kannattaa käydä kurkkaamassa ihan videoitu ohje tästä kukkarivistä, jos sen tekeminen kiinnostaa. Idea aukeaa varmaan paremmin, kun näkee miten tehdään. Ainakin minulle auttoi. En saanut pelkän kirjoitetun ohjeen perusteella aikaiseksi kuin sotkua. Eivätkä nuo kukkarivit nyt ihan mallikelpoisia ole vieläkään mutta ehkä seuraavat sitten jo ovat parempia. Mutta annan pölyn laskeutua hiljalleen ja kokonaan ennenkuin lähden seuraavia kukkarivejä kokeilemaan.

Loistavaa lokakuuta ihan jokaiselle!

💛

Mari