Joskus näiden käsityöprojektien kanssa käy näin, että valmistuminen viivähtää ja viivähtää. Joskus työ, ja toinenkin, yksinkertaisesti unohtuu jonnekin keskeneräisten pinon uumeniin ja sieltä sen sitten löytää vuotta myöhemmin, ja ihmettelee, että tämmöinenkin on joskus tullut puikoille napattua.
Tuttua ihan varmasti useimmille käsitöiden tekijöille.
No, näin kävi tämän Orkidea - pitsitopinkin kanssa. Se vain unohtui ja jäi tekemättä, vaikka ei ollut edes hautautunut mihinkään. Luulenpa vain, että homma oli hieman liian haastava, joten se oli helppo siinä turhautumisen hetkessä unohtaa ja ottaa jotain mukavampaa työn alle. Villasukkia kenties...
Tämän pitsineuleen olen aloittanut muistaakseni ihan vuoden 2021 alussa. Tarkkaa aikaa en enää muista. Tuolloin vasta opettelin ja yritin saada haltuun sekä kirjoneuleen että pitsineuleiden salat. Ja kuten kuvastakin näkee, etukappaleen tein ensin. Ja siinä kyllä huomaa, että nyt on ollut haastavaa pysyä kaavion rytmissä kiinni.
Tuon etukappaleen pitsisen yläosan purkasin ja aloitin uudelleen muutamaankin kertaan, eikä se sittenkään mennyt ihan kohdilleen. Hieman jo koko homma turhautti ja päätinpä sitten, että pienet venkurat ei haittaa ja tein kappaleen loppuun. Takakappaleella tuo pitsineule onkin sitten jo hieman parempi, kehityksen huomaa. Jälkeenpäin kyllä ihan ohuesti harmitti, että aloitin etukappaleella. Nythän ne virheet ovat sitten ihan näkösällä ja siisti kauniisti neulottu on piilossa takana.
Ohje tähän toppiin löytyy Novitan Kesä 2021 -lehdestä. Tämä toppi on tehty Cotton Soft 100% puuvillalangasta. Ohjeessa vaihtoehtoisena lankana näytti olevan Woolly Wood -lanka.
Ja loppuun vielä tunnelmapala suoraan Hauhon lomaparatiisista.
Siemenestä kasvattelin tomaatintaimia ja siinä on nyt kesän ensimmäinen, keltainen pikkutomaatti.
Taisivat nämä minun tomaattini hieman kärsiä alkukesän kylmistä öistä, kun toin ne hieman liian aikaisin ulos. Mutta josko ne muutamia pikkutomaatteja jaksaisivat tehdä.
💛
Mari
