Raitojen rytmi

 

Raitasukkia olen täällä tehtaillut. Jospa vaikka joulupakettiin sujauttaisin. 

Pienille jaloille pieniä lämpimiä sukkia ja isoja lämpimiä ajatuksia.

 

Raitasukat taitavat olla semmoinen suomalaisen neuleperinteen ajaton klassikko. Ne eivät varmaan koskaan mene pois muodista! Raitasukilla saa aika kivasti väriä pukeutumiseen ja niiden neulominen on suhteellisen helppoa ja oikeasti aika rentoakin. 

 

Raitasukkien yksi parhaista puolista on mahdollisuus leikitellä väreillä. Voi toteuttaa sukat perinteisillä ja hillityillä väriyhdistelmillä tai sitten hassutella ja hullutella rohkeasti kirkkailla ja runsailla väreillä. Itse tykkään valita lankoja, jotka sopivat yhteen sekä värien että paksuutensa puolesta. Raitasukkiin saa myös tehokkaasti upotettua jämälankoja, joita aina tuppaa jäämään pyörimään nurkkiin ja lankalaatikoiden pohjille.

 

Raitasukkien neulomiselle on monia hyväksi havaittuja tapoja. Joku tykkää neuloa tasaleveitä raitoja, joku toinen taas välttää tasaleveitä raitoja viimeiseen saakka. Raitoja voi neuloa vaihtelevilla raitojen leveyksillä tai vaikka vaihtaa raitojen suuntaa! Kivaa jälkeä tulee myös, jos yhdistää kirjoneulekuvioon raitaa.

 

Näihin molempiin sukkiin tikuttelin vanhoja jämälankoja tuolta omasta jämälankapurkistani. Sukkien koko määräytyi aikalailla käytettävissä olevien lankojen määrän mukaan. Näistä tuli koon 26-27 sukat. Eli hyvin pieniin jalkoihin sopivat.

 

Itse tykkään, kun raitasukat ovat keskenään ihan identtisiä. Että vasen ja oikea ovat silmukalleen samalla lailla raidoitettu. Minulle on aivan liian villejä sellaiset keskenään erilaiset raitasukat missä värit ja raitojen leveydet vaihtelevat. Aivan liian villiä!😉

 

 Joku viisas on sanonut, että jokainen neulontaprojekti opettaa neulojalleen jotakin. Tätä jäin miettimään näidenkin sukkien kohdalla, kun tuntui, että oli niin yksinkertainen ja simppeli projekti. Ensin en saanut yhtään mitään mieleen, mitä muka olisin näiden kanssa oppinut. Vaan annas olla! Sitten tajusin, että yritinhän minä opetella lankojen päättelyn neuloessa. Se sujui vähän miten kuten. 

Opettelu jatkuu.

 

Nyt vain neulomaan raitasukkia jouluun! Päästä mielikuvitus lentoon, anna värien viedä ja tunne neulomisen ilo. Hyvää neulontaa!

💜 

Mari 

Jänekset, tontut ja villasukkapari

 

 

 

 

Blogissa on vallinnut nyt pitkääkin pidempi hiljaisuus. Joka kaikkien teidän onneksi (tai kiusaksi😀) päättyy tähän ja näihin sukkiin.

 

 

Kulunut syksy on ollut henkisesti aika raskas. 

Ennen kesäloman loppua jo kantautui kesälaitumille tieto, että työt tulevat loppumaan meidän koko porukalta jossain vaiheessa syksyä. Vähän sitä ehkä osattiin odottaa mutta yllätti se silti.

 Ja siitä loman lopusta asti on roikuttu vähän niinkuin löysässä hirressä ja odotettu ja odotettu. Lopullisen irtisanomisen hetkeä jouduttiin odottamaan melko pitkään. Itse ei oikein voinut vaikuttaa mihinkään ja jäljelle jäi vain tilanteen kehittymisen seuraaminen ja odotus. Ja nyt se sitten on sitä myöden selvä, että ensi viikon tiistai on ensimmäinen työttömyyspäivä. 

Ei tässä ole ollut oikein voimia eikä jaksamista mihinkään. Mieli on ollut vähän maassa vaikka ollaan porukalla koitettu kovastikin toisiamme tsempata ja kannustaa. Ihanat työkaverit.💗Pääpaino on siltikin ollut vain päivästä toiseen selviytymisessä. Ja sen ymmärtämisessä, että itsessä ei vikaa ollut. Mitään ei olisi voitu tehdä toisin. Välillä elämä vaan on. 

Mutta nyt, leuka pystyyn, hymy korviin ja eteenpäin.

 

Iloa päiviin on silti, edelleen, tuoneet neulehommat ja kaikki muu askartelu. Kovin vauhdikkaasti puikot eivät ole täällä syksyn aikana suihkineet mutta jotain olen silti saanut aikaiseksi, lähinnä villasukkia. 

 

Kuvissa olevat villasukat tein ihan "oman pään mukaan". Eli ohjetta ei näihin ollut. Näistä tuli koon 42 sukat ja ne matkasivat Helsinkiin lahjaksi sukulaiselle. Langasta ei ole mitään muistikuvaa. Se on "joku kiva sukkalanka"😂 puikot 3.5 ja pintaneule ihan vaan oikeilla ja nurjilla silmukoilla neulottu.

Ja entäs sitten nämä Jänekset!

Jänekset ovat nyt vieneet jo minun sydämeni ja nyt he ovat jo matkalla valloittamaan muidenkin sydämiä. Tällä hetkellä Jänekset voi tavata Ylläsjärven Ylläs Puodista. Söpöläiset ovat vallanneet siellä oman tilansa seuranaan Tontut.

 

 Jäneksiä ja tonttuja on myös tulossa lisää myyntiin Ketjusilmukan omaan kauppaan. 

Vink! Vink! Siinäpä vasta olisi aika kiva joululahjaidea.😉 

 Ihania marraskuun päiviä kaikille!

Marraskuukin voi olla kaunis, niinkuin kuva tämän päivän kävelylenkiltä osoittaa.

Mari 

 

Sydänvilja

 

Tässäpä on sukat joiden tekemisessä sai haastaa itseään oikein kunnolla ja urakalla. Haastetta hain ja haastetta sain. Ja lisäksi sain kauniit sukat.

 

Näiden neulominen alkoi jo alkuvuodesta. Lähdimme lomamatkalle ja kaipasin sinne, tai oikeammin lennoille, jotakin kivaa projektia. Ja kaikista maailman mahdollisuuksista valikoin siihen virkaan nämä Sydänvilja -sukat. Helpommallakin olisi voinut päästä. Enhän kyllä nimittäin näistä saanut reilun viikon aikana tehdyksi kuin puolet toisen sukan varresta. Oli nimittäin melko haastava tuo kuvio.

 

Eikä tämmöinen malli, jonka kaaviota täytyy seurata todella tarkasti, ole ihan paras matkaneule lentokoneeseen. Tai mihinkään muuallekaan kuin vaan kotisohvan mutkaan.

 

Tästä tapauksesta opin tietenkin sen, että matkaneuleen kanssa ei kannata alkaa millään tavalla kikkailemaan. Että ei kannata valita työtä sitä silmällä pitäen, että mahdollisten kanssaneulojien silmissä näyttää tarpeeksi taitavalta.😂 Sitäkin nimittäin hölmöyksissäni ehdin miettiä ennen matkaa. Että on "noloa" jos neulon ihan perussukkaa. Tunnustan virheeni. Tiedän, että nämä ovat naurettavia ajatuksia mutta välillä ajatusten sekaan, yrityksistä huolimatta, puikahtaa sammakoita ja muita öhkömönkiäisiä.

 Mutta joo, matkalle mukaan ihan vaan sellainen mukava, pienehkö ja helppo työ. 

 

Näiden Sydänvilja -sukkien ohje löytyyPirtin Kehräämön sivuilta. Mallin on suunnitellut Sari Suvanto/Langan rytmi.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin!

💛

Mari

Kissasukat

 

Mistä on kiva kesä tehty? 

Se on tehty auringosta ja lämmöstä mutta myös sateesta ja viileämmistä päivistä. Se on tehty mökkeilystä, rennosta olosta, rauhallisesta puuhastelusta ja palautumisesta. Se on tehty myös työnteosta ja ystävistä, kuumista kesäkaduista, leivoskahveista täpötäydellä terassilla, jäätelöstä joka sulaa sormille. Se on tehty uimisesta, mustikoiden poimimisesta, kantarelliaarteen löytämisestä, lämpimästä tuulesta, veneilystä, puutarhan hoidosta, kesämekoista ja villasukista. 

 

Ja villasukkia syntyy tasaiseen tahtiin. Loputtoman pitkien villapaitaprojektien jälkeen on kiva tehdä jotain mikä valmistuu nopsaan. Mitään varsinaista kesäprojektia tälle suvelle ei ollutkaan. Joskus olen virkannut kesällä jotain kivaa tai muuten vaan askarrellut kesäjuttuja mutta nyt kaikki tekemisen into on mennyt sukkiin. 

 

Pinterestin kuvavirrassa satuin keväällä näkemään hauskan kuvan missä kuvataan kuinka kissa valuu kynsillä kiinni pitäen alemmas "jossakin". Mielessäni se siirtyi oitis ja heti villasukan varteen. Toteutus ei sitten välttämättä osunut ihan nappiin mutta tässä ne kyseiset sukat nyt teille jokatapauksessa esittelen.

 Lähipiiri ei edes nähnyt sukissa koko kissaa. Työkaverillakin oli hankalaa hahmottaa kuvaa mutta ehdotti sitten, että jos kissalle tekee nenän ja viikset, niin sitten se on selkeämpi. Näin tein ja ehkä se muutos teki tuosta kuvasta vähän selkeämmän. 

Kissa on siis silmukoitu sukan varteen. Silmukointi on taito, jossa en kovin hyvä vielä ole. Jostain syystä en saa silmukoita asettumaan kauniisti edellisen silmukan päälle, jolloin kuva mielestäni vähän hörsöttää. Ehkäpä saatan kiristää lankoja liikaa?

 

Sukat neuloin novitan seiskaveikasta. Jälleen. Ja näistä tuli koon 42-43 sukat.

 

Itse kun tietää mitä tekee ja näkee oman työnsä aina vähän erilailla kuin muut, niin omissa silmissäni tuo kuvio on ihan tosi selkeä.😂 Toiset saattaa olla toista mieltä.

 

Ihania aurinkoisia kesäpäiviä!

🌞

Mari

 

Saunan ikkunan virkattu verho

 

 Kesä ja mökkielämä. Sitä on odotettu ja nyt siitä saa taas nauttia. Säät ovat olleet hieman vaihtelevia mutta mitäpä siitä. Sitähän se on. Suomen kesä. Kaikessa kauneudessaan ja "kauheudessaan". Onneksi ei nyt kuitenkaan lunta sada. Ja pitäähän ihmisillä olla puheenaiheita, kun tutut ja tuntemattomat kohtaavat kesäisillä turuilla ja toreilla. Sää on varma aihe👍

 

Kesä ja mökkielämä. Täydellistä. Ihan parasta juuri nyt. Sateessa ja paisteessa. Mikään ei haittaa, kun mökkisaareen pääsee. Otsan huolirypyt siliävät edes vähän. Hartiat rentoutuvat ja laskevat alemmas. Päänsärky helpottaa. Ja tämä kaikki tapahtuu vain, kun astuu veneestä saaren maaperälle. 

Täällä ei ole pakko kenenkään tehdä yhtään mitään.😂 Toki oman viihtyvyyden ja hyvinvoinnin eteen jotain on aina tehtävä. Mutta se on sellaista mukavaa, viipyilevää ja mieltä hoitavaa puuhastelua. Saa lämmittää saunaa, laitella ympäristöä mielensä ja jaksamisensa mukaan nätiksi katsella. Ruokaakin on hyvä ainakin kerran päivässä laitella, muuten tantereella alkaa lojua nälkäisiä mökkiläisiä lokkien ja ohikulkijoiden ihmeteltävänä. Kyllä täällä vallitsee semmoinen hyvä kiireettömyys. Arjessa ehtii sitten höntyillä ja juosta kellon kanssa kilpaa.

 

Talvella jo aloittelin tämän meidän mökin saunan ikkunaan verhon virkkausta. Ajattelin, että teen sitä ihan rauhassa ja hissukseen ja tavoitteena oli saada se valmiiksi siihen, kun mökkikausi jälleen alkaa. No, vitkastelin hommaa sitten liiankin kanssa eikähän verho valmistunut ihan justiinsa siihen mökkikauden alkuun. Mutta ei se nyt mennyt monellakaan viikolla siitä ylikään. 

Ja siellähän se nyt on. Paikalleen viritettynä meidän pikkuisen mökin pikkuisen saunan pikkuisessa ikkunassa. Verho on laitettu paikoilleen verhovaijerin avulla, joten verhon saa napattua helposti halutessaan myös pois, jos haluaa miellummin nauttia maisemasta.

 

 

Aika pitkään hain ja selailin erilaisia virkattuja verhomalleja ennenkuin sopivan löysin. Valtaosa ohjeista joita löysin, olivat sellaisia romanttisia kukkajuttuja. Se ei ehkä olen ihan meidän mökin tyyli. Halusin jotain aavistuksen yksinkertaisempaa ja selkeämpää. Viimein sitten löysin Novitan virkatun verhokapan ohjeen, millä sitten verhoni toteutin. 

Lankoja tätä hommaa varten en halunnut ostaa kovinkaan paljoa, joten lähdin tekemään verhoa jo olemassa olevilla langoilla. Lopulta jouduin antamaan sen verran periksi, että jouduin ostamaan lisää kaksi kerää puuvillalankaa, että verhosta sain verhon mittaisen.

 

Ja nythän tuo verho saa sitten roikkua tuon meidän mökkisaunan ikkunassa hamaan tulevaisuuteen.😂

Eipähän edes pahasti pääse haalistumaan, kun on valmiiksi jo väritön. Tiedä sitten, että kellastuuko valkoinen verho ajan mittaan. Se jää nähtäväksi.

 

 

Ihanaa kesää jokaiselle! Ja rentouttavaa lomaa heille, joilla loma jo alkoi!

💗

Mari

Pehmeä vauvan peitto

 

Tämän projektin lähtökohtana ei ollut mitään suurta ajatusta toteutettavasta asiasta, ei tarve eikä edes mahdollinen varautuminen tarpeeseen. Ajatus vain lähti ihan arkisesti liikkeelle, kun löysin lankalaatikon uumenista kaksi harmaata kerää Dropsin Air-lankaa. 

Muutaman päivän ajan keriä aika ajoin hipsuttelin, silittelin, tunnustelin ja tuijottelin. Ja tietenkin mietin, että mitä näistä oikein saisi aikaiseksi. Kahdesta pienestä 50 g kerästä. Lisäksi vahvana ajatuksena oli, että en haluaisi ostaa lisää lankaa, vaan kahden kerän täytyisi riittää. Toki, jos olisin antanut periksi ja ostanut lisää, niin tästä langastahan olisi tullut vaikka ihana pusero, esimerkiksi. Mutta pitäydyin alkuperäisessä ajatuksessa, eli ei lisää lankaa. 

Vauvan peittohan niistä langoista sitten lähti syntymään. Ja valmista tuli aika nopeasti, muutamassa päivässä. Tosin asiaa auttoi hieman se, että miesväki oli hiihtelemässä pohjoisessa juuri tuolloin ja sain kaiken töistä liikenevän ajan käyttää ihan vaan neulomiseen.👍

 

 

X = nurja silmukka oikealta puolelta   󠁻⃣  = oikea silmukka oikealta puolelta, nurja silmukka nurjalta puolelta

 

 

 Neuloin peiton siis Drops Air -langasta pyöröpuikolla nro 6. Neule on yksinkertaista kohoneuletta, jossa neuloin vain oikeita ja nurjia silmukoita. Neuleen oikealla puolella neuloin 1 oikein 1 nurin 1 oikein 1 nurin, jatkaen näin kerros loppuun. Neuleen nurjalla puolella neuloin kaikki silmukat nurin

Tämän pienen peiton koko määräytyi ihan käytettävissä olevien lankojen määrän mukaan. Ja lopulliseksi kooksi tuli 58 cm x 68 cm. Vauvan vaunupeittona varmastikin juuri sopivan kokoinen.

 

Ja voi miten ihanan pehmeä ja kevyt tästä tuli! Jos olisin vauva, niin kyllä haluaisin tämmöisen peiton lämmittämään pieniä varpaitani.😂

Ja koska tämä työ syntyi ilman todellista tarvetta, niin laitan tämänkin myyntiin Ketjusilmukan omaan verkkokauppaan.

 

 Toivottelen ihanaa, suloista ja aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille ja äidinmielisille💗

💗

Mari

Virkatut pääsiäismunat

 

 

Kevät etenee kohisten. Leskenlehtiä pongattu. Sinivuokkoja myös. Mummun pihalla hehkuivat ihanat pikkuiset krookukset. Aurinko lämmittää ja järvien aallot lipluttelevat jo vapaina. Ihan parasta juuri nyt.

 

Ja pääsiäinen. Se on jo ihan kohta. Nyt eletään hiljaista viikkoa, eli viikkoa ennen pääsiäistä. Lankalauantai ja kiirastorstai. Onko sulle tuttuja hiljaisen viikon eri viikonpäivien nimitykset? Itseltäni ovat osin päässeet unohtumaan, ja pitikin ihan tarkistaa miten ne oikein meni. 

Palmusunnuntai. Se aloittaa hiljaisen viikon. Sitä seuraavat malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sitten pääsiäinen eli sukkasunnuntai. Päivien nimet taitavat kummuta raamatullisesta alkuperästä tai vanhan kansan kunakin päivänä suorittamista askareista.

 

Ja tuon äskeisen listan mukaan tänään on siis tikkutiistai. Tikkutiistaina vanha kansa vuoli loppuvuodelle hyvää onnea tuovia sytykkeitä. No, minun ei tänään tarvitse sytykkeitä vuolla. Minulle tämä tikkutiistai taitaa olla hyvä virkkauspäivä ja tuo ehkä onnea niihin loppuvuoden virkkauksiin. 

 

Tässä viime päivinä olen virkannut pääsiäismunia. Näistä on iloa moneksi vuodeksi. Eivätkä nämä ole mitään kertakäyttökoristeita. Lisäksi näihin saa upotettua mukavasti kaikennäköisiä jämälankoja. 

Itse käytin näihin muniin erilaisia lankalaatikon syövereistä löytyneitä puuvillalankoja. Koukku oli numeroltaan 2,5. Varsinaista ohjetta ei minulla näihin ollut eikä ole. Mutta jokainen muna on tehty kahdesta virkatusta palasta jotka on liitetty yhteen ja sisällä on styrox-muna. Virkkaus on aloitettu kaikissa samalla tavalla, eli luomalla ns. "taikarengas" ja virkkaamalla siihen 12 pylvästä. Seuraavilla kerroksilla voi sitten vaihdella värejä ja tapoja virkata kyseinen kerros. Ei kannata liikaa lisäillä silmukoita, kun kerrokset pitenee. Työ saa olla hieman semmoinen kuppimainen. Asettuu sitten styrox-munan päälle paremmin.

 

Sitten vaan tikuttelemaan. Näissä saa antaa mielikuvituksen laukata ja luovuuden kukkia. Näitähän voi vaikka koristella joko virkatuilla koristeilla, nauhoilla, napeilla tai mitä sitten keksiikin.

 💜💛💚💜💛💚 

Ketjusilmukka avasi muuten verkkokaupankin.😉 Tiedä sitten onko hitti vaiko iso huti, mutta siellä se on.

Tarkoitus on tarjota siellä myyntiin kaikennäköisiä rakkaudella nykerrettyjä käsitöitä lahjaksi tai ihan itselle. Haaveena olisi saada sinne jonakin päivänä myös muidenkin kädentaitajien töitä esille. Mutta mennään pienin askelin eteenpäin. Vähän kerrallaan. 

Käykäähän kurkkaamassa. Se ei ole ehkä täydellinen, mutta ite tein😅 

 

💚💛💜💚💛💜

 

Ihanaa pääsiäisen aikaa jokaiselle!

💛 

 Mari