Nordstrand villapaita nro 2

Tästä neulemallista on selvästikin tullut ihan ehdoton lemppari ja suosikki tälle puikkojen heiluttajalle. Toki kuvassa mallin hommia hoiteleva tyyppikin on myös aika ehdoton lemppari.😀 Ja onnellinen uuden villapaidan omistaja. Siinä hän rennosti poseeraa pohjoisen maisemassa. Ja mikäpä on poseeratessa, kun päällä on noinkin komea paita!

 

Nordstrand villapaita. Neuleen ilmainen ohje löytyy Lankakauppa Titityyn verkkokaupasta. Lankana Peruvian Highland Wool. Ohjeesta poiketen itse jätin mohairlangan pois. Pidän tästä enemmän ilman mohairin pörröisyyttä.
 

 

Tämä oli jo toinen neulomani Nordstrand neuleeni. Ensimmäisen tein ihan itselleni ja tykkään siitä kyllä aivan älyttömästi. Neule numero kaksi onnistui ihan yhtä loistavasti ja saaja tykkää villapaidastaan vähintään yhtä paljon kuin minä omastani.

En ole kovin iso fani sellaisille tosi värikkäille kaarrokeneuleille. Tai no, väärin ilmaistu. Minusta on ihanaa katsella, kun joku on sellaisia neulonut mutta tämmöinen rauhallisempi, kaksivärinen neule on enemmän omaan neulomismakuuni. Ja sitäpaitsi, olen sen verran vielä rajoittunut tässä kirjoneulehommassa, että parempi pysyä vain muutamassa neulottavassa värissä ja vain kahdessa mukana kuljetettavassa langassa. Säästyy hermot. 

 

Ja arvaapas mitä!?

 Työn alla on tällä hetkellä Nordstrand -neule nro 3. Pääsinkö yllättämään?😄

 

Ihanaa maaliskuista eloa ja oloa jokaiselle!

💜

Mari 

Miniän säärystimet

 

Miniä halusi säärystimet. Kun kuulemma sääret palelee talvella. 

Ja niinhän siinä käy. Tämän tietää jokainen, varsinkin jos käyttää talviaikaan hametta mutta ei saapikkaita. Lyhytvartisten kenkien kanssa säärystimet ovat ihan ehdottomat. Ja sitä paitsi, ne ovat kivan näköisetkin.

Ja tottakai olin saman tien valmiina tarttumaan puikkoihin  ja toteuttamaan toiveen.

 

Neuloin itselleni viime talvena säärystimet ja ovat olleet kyllä kovassa käytössä tänä talvena. Ihan parhaat, kivan näköiset ja lämpimät.

 

Miniä antoi säärystimien suhteen hyvin vähän ohjeistusta. Väri oli oikeastaan se ainoa ja tärkein ohjenuora. Muuten sain melko vapaat kädet toteuttaa mitä halusin. Helpointa olisi ollut tehdä hänellekin säärystimet samalla ohjeella millä itsellenikin tein mutta en halunnut päästä tästä hommasta ihan liian helpolla.😁 Pientä haastetta pitää aina olla.

 

Nämä säärystimet syntyivät sitten lopulta ihan oman suunnitelman mukaan. Eli en käyttänyt mitään enkä kenenkään ohjetta näiden tekemiseen. Jee! 

Se, että tekee ihan oman suunnitelman mukaan, on minulle aika harvinaista. Turvaudun melkein aina valmiisiin ohjeisiin. Tuntuu, että en oikein osaa ennalta ajatella, suunnitella ja miettiä miten joku vaate tai asuste neulotaan. Vaatteen ompelukaavan pystyn kyllä toteuttamaan, suunnittelemaan ja piirtämään mutta neuleiden suhteen tuntuu seinä nousevan vastaan aikalailla heti. 

 

Mutta nämä säärystimet saivat kaikesta huolimatta muotonsa ihan oman suunnittelun kautta. Ja se, että uskalsi kokeilla ja mokomat vielä onnistuivatkin hyvin, tuntuu kivalta. Vähän niinkuin olisi kohonnut näissä neulehommissa nextille levelille.😄

 

Ollaan siis rohkeita jatkossakin!

💛

Mari

 

 

Kekkoset

 Yksi viimeisistä vuonna 2024 valmistuneista neuletöistäni olivat nämä hulvattoman hauskat ja hyväntuuliset Kekkoset.

Ajatus näistä sukista syntyi eräänä iltana, kun katsoimme mieheni kanssa Kirjolla -sarjan jaksoa telkkarista. Siinä jaksossa ihana Vilhelmiina osoittautui varsinaiseksi Kekkos-tietäjäksi, suorastaan faniksi. Ja jalassaan hänellä oli tuossa jaksossa (yllätys yllätys!) tietenkin villasukat presidentti Kekkosen kuvilla. Ja ne olivat kyllä niin hauskat, että ajattelin siinä samassa, että tuommoiset on saatava. Ehdottomasti! Ja mitenkäs ne muutoin saa, kuin tekemällä itse. Siitä se ajatus sitten lähti.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan näistä piti tulla sukat miehelleni mutta projektin edetessä huomasin, että suunnitelma taitaa muuttua ja taidankin saada itselleni uudet sukat. Itseasiassa tilanne alkoi aika nopeasti näyttää siltä, että lopputuloksesta oli tulossa ihan äärettömän hieno ja halusinkin pitää nämä ihan itse.

 

Kekkosen kasvokuvaan löysin Pinterestistä valmiin kaavion, muutoin sukat järkeilinkin sitten itse. Halusin neuloa sukkiin tuon kuvan, joten päädyin tekemään säären takaosaan raitoja, että saatoin neuloa ihan tavallisesti kirjoneuleena. Ja ihan tavallisesti kirjoneuleena koska en osaa muuta tapaa. Ja hyvä tuli! 

Tuon kuvan voisi varmaankin myös silmukoida valmiiseen sukkaan. Sitäkin vaihtoehtoa mietin. Ehkä kokeilen sitten seuraavaan pariin.

Kekkoset tein sukkien varsiin peilikuvina, niin saavat sitten katsella eri suuntiin. 

Sukat tein Novitan seiskaveikka -langoilla ja 3,5mm puikoilla.

 

Ja nythän olen täällä edelleen vallan tohkeissani näistä sukistani. Kaikki halukkaat ja haluttomatkin ovat saaneet (lue: joutuneet) ihastelemaan projektini lopputulosta. 

Toiset täytyy ehkä vielä tehdä, koska miehenihän jäi nyt ilman uusia sukkia, kun muutin toimintasuunnitelmaa lennosta kesken projektin.

 

Ihania talvipäiviä kaikille! Pitäkäähän itsenne lämpiminä.

💙

Mari

Tontun uusi myssy

 

Kävipä kerran niin, että erään joulun lähestyessä huomattiin vakava puute yhden tonttu töhelön vaatevarastossa. Sieltä ei löytynyt laisinkaan tonttulakkia joka olisi sopinut tämän kyseisen tontun päähän. Liekö sitten vanhat lakit kutistuneet vuosien saatossa vai mahtoiko olla tontun pää kasvanut edellisvuodesta niin paljon, että vanhat lakit eivät päähän mahtuneet. Ei sitten niin millään! Niitä kiskottiin ja venytettiin, kasteltiin ja vanutettiin mutta voi kurjuutta, lakit eivät vain tontun päähän mahtuneet.

 

Lähitienoolla huseerannut neulojatonttu sattui kuulemaan tämän hirvittävän tapauksen nostattaman hälyn ja metakan ja riensi oitis paikalle ottamaan selvää mikä moisen älämölön sai aikaiseksi. "Ja vai ettei tontulla ole lakkia vaikka joulu on aivan juuri ja kohta! Aivan ennenkuulumaton ja sanoinkuvaamattoman  ikävän kamala tilanne!"

 

Ja niin neulojatonttu upotti pikkuiset kätensä mukanaan kantamansa repun uumeniin ja veteli sieltä esille punaisia ja valkoisia lankakeriä. Niitä lenteli pitkin poikin pirtin lattiaa ja kaikki paikalla olleet hälisijät ja metakoitsijat hiljenivät seuraamaan kummia tapahtumia. Nutturansa sisältä tämä pikkuinen punaposkinen tonttu kiskaisi esille neulepuikot ja pyysi kahvitonttua laittamaan sumpit tulille. 

 

Ja huis hais ja yhtäkkiä alkoivat pikkutontun puikot sauhuta ja pienet lankakerät huveta pirtin lattialta, kun tämä näppärä tonttu alkoi tikutella tuolle onnettomalle lakittomalle tontulle uutta myssyä.

 

Ja samalla hetkellä, kun kahvitonttu kurkisti varovasti köökin puolelta ja ilmoitti kahveen olevan valmista ja juotavissa, oli myös neulojatonttu näppäränä saanut valmiiksi uuden uutukaisen tonttumyssyn ilman lakkia kulkevan tontturaasun paljaaseen päähän. Voi miten iloisiksi kaikki tulivatkaan! Eikä vähiten uuden hienon myssyn saanut tonttu, joka nyt jo hymyili suupielet korvissa.

 

Neulojatonttu se siemaisi urakan päälle hyvät kahveet ja jatkoi sitten tyytyväisenä matkaansa ja muiden tärkeiden neulehommiensa tikuttelua. Tulipahan taas pelastettua yhden tontun joulu.

 Mukavia jouluisia päiviä!

 Toivottelee yksi onnellinen tonttu uuden myssynsä kanssa

💗

Mari

Honkasukat

 

 

Minun käteni taitavat selvästikin olla sellaiset, jotka kaikista mieluiten neulovat villasukkia. Asetukset näyttävät olevan niin, että vähän väliä käteni pyörittämillä puikoilla vilkkuu jonkinlainen villasukan poikanen tai kaksi.

 

Niin tälläkin hetkellä ja hetkinä ennen tätä. Ei niitä villaisia tässä maailmassa liikaa voi olla.

 Villasukkia on hyvä olla myös hätävarana laatikoissa valmiina. Että on mistä antaa, jos joku lämmintä varpailleen kaipaa.

 

Yleensä sukkani tikuttelen seiskaveikasta tai jostakin muusta vastaavan vahvuisesta langasta. Hyvin harvoin olen ottanut puikoille ohuita sukkalankoja. Joitain ohuita kesäsukkia olen tehnyt, en paljon muuta. Koen ohuet langat ehkä hieman hankalina. Eivät ne varmaan oikeasti ole sen hankalampia kuin paksutkaan langat mutta jostain kun jonkun ajatuksen joskus päähänsä saa, niin siitä ei niin vaan pääsekään sitten irti. Mutta työn alla sekin.

 

 

Mutta nyt oli käsityölehdessä niin kaunis sukkamalli Nalle-langasta, että oli ihan "pakko" tehdä. Eihän Nalle-lankaa nyt ihan ohueksi voi lukea mutta onhan se ohuempaa kuin seiskaveikka. 

Näiden sukkien malli on Ronja Hakalehdon suunnittelema ja tämän ohjeen bongasin Suuri Käsityö -lehden numerosta 10/2024. Nämä ovat "Honkasukat". Tuo kuvio on mielestäni todella kaunis, semmoinen herkän kaunis. Ainakin näissä väreissä. Ilmehän muuttuu aivan toiseksi, kun värejä vaihtaa. Itse halusin nyt tämmöiset vähän hempeämmät sukat. 

 

 

Hempeitä ajatuksia teidän jokaisen jokaiseen päivään.

💗

Mari

Mun oma Nordstrand villapaita

 

 

Aikojen alussa nuorena perheenä asuimme muutaman vuoden Keski-Suomessa. Niinä vuosina Jyväskylä tuli kovinkin tutuksi paikaksi. Siellä tuli käytyä välillä vähän "tuulettumassa", aistimassa vähän kaupungin sykettä. 

Ja vaikka elämä on kuljetellut sinne tänne ja takaisin, Jyväskylä on edelleen kovin mieluinen paikka. Sillä kaupungilla on meidän perheen sydämessä aina oma erityinen paikkansa.

 

Siksipä siellä on edelleen kovin mukava poiketa. Ihan sillain muuten vaan. Vailla mitään erityisiä suunnitelmia. Tavallaan.😊 Sillä kyllähän minulla on aina aika selkeät suunnitelmat silloin, kun joku kulkupeli minut Keski-Suomeen kuljettaa. Jyväskylästä löytyvät nimittäin Suomen Käsityön museo ja lankakauppa Titityy. Nämä kaksi paikkaa ovat ihan ehdottomia suosikkejani joissa mielelläni piipahdan. Ensimmäisessä on aina esillä joku mielenkiintoinen näyttely ja perusnäyttelyssäkin riittää aina tutkittavaa. Ja tuo jälkimmäinen... no niin no, kyllä te tiedätte.

 

Edelliselläkin Jyväskylän reissulla toteutin aika tunnollisesti perinteiset hyväksihavaitut askelmerkit. Toki nyt tuli uutena elementtinä mukaan Aalto-museo. Käymisen arvoinen sekin.👍

 

Kyllähän näiltä reissuilta sitten aina tarttuu mukaan myös jotakin kotiin vietävääkin. Tuolloin Titityystä lähti mukaan langat Nordstrand -neulepaitaan. Ihana, pehmeä ja mukava neulottava Filcolana Peruvian Highland Wool -lanka. Ohje tähän villapaitaan löytyy Titityyn sivuilta, ilmaiseksi.👍 Ohjeessa paita on neulottu Peruvian Highland Wool -langasta sekä silkkimohairlanka Filcolana Tiliasta. Itse jätin paidastani tuon silkkimohairin kokonaan pois. Hyvä tuli niinkin. 

 

Tästä paidasta tuli ihan super kiva! 

Sopivasti lämmin, pehmeä, kevyt... IHANA💙

Marraskuisin terveisin,

tyytyväinen uuden neuleen omistaja

Mari

💙

 

 

 

Tuolille sukat

 

 

Meidän keittiön tuolit saivat uudet sukat. Mustat sukat.

 

Näihin tuolin jalkoihin on useampaan kertaan laitettu niitä liimattavia tassuja, ja hetkenhän ne toimii vallankin mainiosti. 

Kunnes sitten ei. 

Ja ihan niin kyllästyin mokomiin poisrullautuviin läpysköihin, joten nappasin käteeni virkkuukoukun ja aloin miettiä, jotta mitenkä tuolinjalan sukat sitten oikein toteutetaan.

 

 

Kuvia toki semmoisista tuolinjalkoihin tehdyistä suojista olen nähnyt. Joskus jopa semmoisenkin, mikä oli tehty tennispalloista. Nips ja naps vaan palloon viillot ristiin rastiin ja siitä syntyneestä kolosta sitten tuolin jalka sisään. Toimiva systeemi varmaan noinkin.

 

Mutta itse aattelin toteuttaa jotain vähän sirompaa.

 

Laatikoiden kätköistä löytyi mustaa Nalle-lankaa, jota sitten päätin käyttää tähän hommaan. Ja kaksinkertaisena. 

Alkuun virkkasin kahdeksan (8) ketjusilmukkaa ja kiinnitin lenkiksi piilosilmukalla. Tähän lenkkiin virkkasin ensin 2 ketjusilmukkaa, näistä muodostui ensimmäinen pylväs, sen jälkeen 21 tai 22 pylvästä. Riippuen vähän siitä miten ajatus pysyi mukana.😂 Seuraavilla kerroksilla taas alkuun 2 kjs (=1. pylväs) ja sitten taas pylväitä 22. Tästä alkoi pikkuhiljaa muodostua putkilo, jota voidaan hyvällä syyllä kutsua tuolinjalan sukaksi. Valmiin sukan korkeuden voi jokainen määritellä oman maun mukaan. Itse tein tuolin etummaisiin jalkoihin 9 cm korkeat sukat ja takajalkoihin 10 cm korkeat. Näissä meidän tuoleissa on takimmaiset tuolinjalat vähän paksummat kuin etujalat, niin siksi tein niistä pidemmät. Tuo isompi ympärysmitta tuntui "syövän" sitä valmiin kappaleen korkeutta.

 

 Nyt sitten täällä mietin vain sitä, että miksi ihmeessä valitsin väriksi mustan? Olisihan nyt joku värikkäämpi versio ollut aika kiva. Vaan voihan noita sukkia tehdä varastoon väreilläkin ja vaihdella sitten tarpeen ja fiiliksen mukaan. Eikös?

Mutta nyt on töppöset jotka ei ihan heti, luultavasti😊, lähde rullailemaan omille teilleen. Ja toivottavasti eivät myöskään hiudu puhki ihan heti...

 

 

Mukavaa loppuviikkoa toivottelen teille kaikille!🍁

💛

Mari