Saunan ikkunan virkattu verho

 

 Kesä ja mökkielämä. Sitä on odotettu ja nyt siitä saa taas nauttia. Säät ovat olleet hieman vaihtelevia mutta mitäpä siitä. Sitähän se on. Suomen kesä. Kaikessa kauneudessaan ja "kauheudessaan". Onneksi ei nyt kuitenkaan lunta sada. Ja pitäähän ihmisillä olla puheenaiheita, kun tutut ja tuntemattomat kohtaavat kesäisillä turuilla ja toreilla. Sää on varma aihe👍

 

Kesä ja mökkielämä. Täydellistä. Ihan parasta juuri nyt. Sateessa ja paisteessa. Mikään ei haittaa, kun mökkisaareen pääsee. Otsan huolirypyt siliävät edes vähän. Hartiat rentoutuvat ja laskevat alemmas. Päänsärky helpottaa. Ja tämä kaikki tapahtuu vain, kun astuu veneestä saaren maaperälle. 

Täällä ei ole pakko kenenkään tehdä yhtään mitään.😂 Toki oman viihtyvyyden ja hyvinvoinnin eteen jotain on aina tehtävä. Mutta se on sellaista mukavaa, viipyilevää ja mieltä hoitavaa puuhastelua. Saa lämmittää saunaa, laitella ympäristöä mielensä ja jaksamisensa mukaan nätiksi katsella. Ruokaakin on hyvä ainakin kerran päivässä laitella, muuten tantereella alkaa lojua nälkäisiä mökkiläisiä lokkien ja ohikulkijoiden ihmeteltävänä. Kyllä täällä vallitsee semmoinen hyvä kiireettömyys. Arjessa ehtii sitten höntyillä ja juosta kellon kanssa kilpaa.

 

Talvella jo aloittelin tämän meidän mökin saunan ikkunaan verhon virkkausta. Ajattelin, että teen sitä ihan rauhassa ja hissukseen ja tavoitteena oli saada se valmiiksi siihen, kun mökkikausi jälleen alkaa. No, vitkastelin hommaa sitten liiankin kanssa eikähän verho valmistunut ihan justiinsa siihen mökkikauden alkuun. Mutta ei se nyt mennyt monellakaan viikolla siitä ylikään. 

Ja siellähän se nyt on. Paikalleen viritettynä meidän pikkuisen mökin pikkuisen saunan pikkuisessa ikkunassa. Verho on laitettu paikoilleen verhovaijerin avulla, joten verhon saa napattua helposti halutessaan myös pois, jos haluaa miellummin nauttia maisemasta.

 

 

Aika pitkään hain ja selailin erilaisia virkattuja verhomalleja ennenkuin sopivan löysin. Valtaosa ohjeista joita löysin, olivat sellaisia romanttisia kukkajuttuja. Se ei ehkä olen ihan meidän mökin tyyli. Halusin jotain aavistuksen yksinkertaisempaa ja selkeämpää. Viimein sitten löysin Novitan virkatun verhokapan ohjeen, millä sitten verhoni toteutin. 

Lankoja tätä hommaa varten en halunnut ostaa kovinkaan paljoa, joten lähdin tekemään verhoa jo olemassa olevilla langoilla. Lopulta jouduin antamaan sen verran periksi, että jouduin ostamaan lisää kaksi kerää puuvillalankaa, että verhosta sain verhon mittaisen.

 

Ja nythän tuo verho saa sitten roikkua tuon meidän mökkisaunan ikkunassa hamaan tulevaisuuteen.😂

Eipähän edes pahasti pääse haalistumaan, kun on valmiiksi jo väritön. Tiedä sitten, että kellastuuko valkoinen verho ajan mittaan. Se jää nähtäväksi.

 

 

Ihanaa kesää jokaiselle! Ja rentouttavaa lomaa heille, joilla loma jo alkoi!

💗

Mari

Pehmeä vauvan peitto

 

Tämän projektin lähtökohtana ei ollut mitään suurta ajatusta toteutettavasta asiasta, ei tarve eikä edes mahdollinen varautuminen tarpeeseen. Ajatus vain lähti ihan arkisesti liikkeelle, kun löysin lankalaatikon uumenista kaksi harmaata kerää Dropsin Air-lankaa. 

Muutaman päivän ajan keriä aika ajoin hipsuttelin, silittelin, tunnustelin ja tuijottelin. Ja tietenkin mietin, että mitä näistä oikein saisi aikaiseksi. Kahdesta pienestä 50 g kerästä. Lisäksi vahvana ajatuksena oli, että en haluaisi ostaa lisää lankaa, vaan kahden kerän täytyisi riittää. Toki, jos olisin antanut periksi ja ostanut lisää, niin tästä langastahan olisi tullut vaikka ihana pusero, esimerkiksi. Mutta pitäydyin alkuperäisessä ajatuksessa, eli ei lisää lankaa. 

Vauvan peittohan niistä langoista sitten lähti syntymään. Ja valmista tuli aika nopeasti, muutamassa päivässä. Tosin asiaa auttoi hieman se, että miesväki oli hiihtelemässä pohjoisessa juuri tuolloin ja sain kaiken töistä liikenevän ajan käyttää ihan vaan neulomiseen.👍

 

 

X = nurja silmukka oikealta puolelta   󠁻⃣  = oikea silmukka oikealta puolelta, nurja silmukka nurjalta puolelta

 

 

 Neuloin peiton siis Drops Air -langasta pyöröpuikolla nro 6. Neule on yksinkertaista kohoneuletta, jossa neuloin vain oikeita ja nurjia silmukoita. Neuleen oikealla puolella neuloin 1 oikein 1 nurin 1 oikein 1 nurin, jatkaen näin kerros loppuun. Neuleen nurjalla puolella neuloin kaikki silmukat nurin

Tämän pienen peiton koko määräytyi ihan käytettävissä olevien lankojen määrän mukaan. Ja lopulliseksi kooksi tuli 58 cm x 68 cm. Vauvan vaunupeittona varmastikin juuri sopivan kokoinen.

 

Ja voi miten ihanan pehmeä ja kevyt tästä tuli! Jos olisin vauva, niin kyllä haluaisin tämmöisen peiton lämmittämään pieniä varpaitani.😂

Ja koska tämä työ syntyi ilman todellista tarvetta, niin laitan tämänkin myyntiin Ketjusilmukan omaan verkkokauppaan.

 

 Toivottelen ihanaa, suloista ja aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille ja äidinmielisille💗

💗

Mari

Virkatut pääsiäismunat

 

 

Kevät etenee kohisten. Leskenlehtiä pongattu. Sinivuokkoja myös. Mummun pihalla hehkuivat ihanat pikkuiset krookukset. Aurinko lämmittää ja järvien aallot lipluttelevat jo vapaina. Ihan parasta juuri nyt.

 

Ja pääsiäinen. Se on jo ihan kohta. Nyt eletään hiljaista viikkoa, eli viikkoa ennen pääsiäistä. Lankalauantai ja kiirastorstai. Onko sulle tuttuja hiljaisen viikon eri viikonpäivien nimitykset? Itseltäni ovat osin päässeet unohtumaan, ja pitikin ihan tarkistaa miten ne oikein meni. 

Palmusunnuntai. Se aloittaa hiljaisen viikon. Sitä seuraavat malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sitten pääsiäinen eli sukkasunnuntai. Päivien nimet taitavat kummuta raamatullisesta alkuperästä tai vanhan kansan kunakin päivänä suorittamista askareista.

 

Ja tuon äskeisen listan mukaan tänään on siis tikkutiistai. Tikkutiistaina vanha kansa vuoli loppuvuodelle hyvää onnea tuovia sytykkeitä. No, minun ei tänään tarvitse sytykkeitä vuolla. Minulle tämä tikkutiistai taitaa olla hyvä virkkauspäivä ja tuo ehkä onnea niihin loppuvuoden virkkauksiin. 

 

Tässä viime päivinä olen virkannut pääsiäismunia. Näistä on iloa moneksi vuodeksi. Eivätkä nämä ole mitään kertakäyttökoristeita. Lisäksi näihin saa upotettua mukavasti kaikennäköisiä jämälankoja. 

Itse käytin näihin muniin erilaisia lankalaatikon syövereistä löytyneitä puuvillalankoja. Koukku oli numeroltaan 2,5. Varsinaista ohjetta ei minulla näihin ollut eikä ole. Mutta jokainen muna on tehty kahdesta virkatusta palasta jotka on liitetty yhteen ja sisällä on styrox-muna. Virkkaus on aloitettu kaikissa samalla tavalla, eli luomalla ns. "taikarengas" ja virkkaamalla siihen 12 pylvästä. Seuraavilla kerroksilla voi sitten vaihdella värejä ja tapoja virkata kyseinen kerros. Ei kannata liikaa lisäillä silmukoita, kun kerrokset pitenee. Työ saa olla hieman semmoinen kuppimainen. Asettuu sitten styrox-munan päälle paremmin.

 

Sitten vaan tikuttelemaan. Näissä saa antaa mielikuvituksen laukata ja luovuuden kukkia. Näitähän voi vaikka koristella joko virkatuilla koristeilla, nauhoilla, napeilla tai mitä sitten keksiikin.

 💜💛💚💜💛💚 

Ketjusilmukka avasi muuten verkkokaupankin.😉 Tiedä sitten onko hitti vaiko iso huti, mutta siellä se on.

Tarkoitus on tarjota siellä myyntiin kaikennäköisiä rakkaudella nykerrettyjä käsitöitä lahjaksi tai ihan itselle. Haaveena olisi saada sinne jonakin päivänä myös muidenkin kädentaitajien töitä esille. Mutta mennään pienin askelin eteenpäin. Vähän kerrallaan. 

Käykäähän kurkkaamassa. Se ei ole ehkä täydellinen, mutta ite tein😅 

 

💚💛💜💚💛💜

 

Ihanaa pääsiäisen aikaa jokaiselle!

💛 

 Mari

Nordstrand villapaita nro 2

Tästä neulemallista on selvästikin tullut ihan ehdoton lemppari ja suosikki tälle puikkojen heiluttajalle. Toki kuvassa mallin hommia hoiteleva tyyppikin on myös aika ehdoton lemppari.😀 Ja onnellinen uuden villapaidan omistaja. Siinä hän rennosti poseeraa pohjoisen maisemassa. Ja mikäpä on poseeratessa, kun päällä on noinkin komea paita!

 

Nordstrand villapaita. Neuleen ilmainen ohje löytyy Lankakauppa Titityyn verkkokaupasta. Lankana Peruvian Highland Wool. Ohjeesta poiketen itse jätin mohairlangan pois. Pidän tästä enemmän ilman mohairin pörröisyyttä.
 

 

Tämä oli jo toinen neulomani Nordstrand neuleeni. Ensimmäisen tein ihan itselleni ja tykkään siitä kyllä aivan älyttömästi. Neule numero kaksi onnistui ihan yhtä loistavasti ja saaja tykkää villapaidastaan vähintään yhtä paljon kuin minä omastani.

En ole kovin iso fani sellaisille tosi värikkäille kaarrokeneuleille. Tai no, väärin ilmaistu. Minusta on ihanaa katsella, kun joku on sellaisia neulonut mutta tämmöinen rauhallisempi, kaksivärinen neule on enemmän omaan neulomismakuuni. Ja sitäpaitsi, olen sen verran vielä rajoittunut tässä kirjoneulehommassa, että parempi pysyä vain muutamassa neulottavassa värissä ja vain kahdessa mukana kuljetettavassa langassa. Säästyy hermot. 

 

Ja arvaapas mitä!?

 Työn alla on tällä hetkellä Nordstrand -neule nro 3. Pääsinkö yllättämään?😄

 

Ihanaa maaliskuista eloa ja oloa jokaiselle!

💜

Mari 

Miniän säärystimet

 

Miniä halusi säärystimet. Kun kuulemma sääret palelee talvella. 

Ja niinhän siinä käy. Tämän tietää jokainen, varsinkin jos käyttää talviaikaan hametta mutta ei saapikkaita. Lyhytvartisten kenkien kanssa säärystimet ovat ihan ehdottomat. Ja sitä paitsi, ne ovat kivan näköisetkin.

Ja tottakai olin saman tien valmiina tarttumaan puikkoihin  ja toteuttamaan toiveen.

 

Neuloin itselleni viime talvena säärystimet ja ovat olleet kyllä kovassa käytössä tänä talvena. Ihan parhaat, kivan näköiset ja lämpimät.

 

Miniä antoi säärystimien suhteen hyvin vähän ohjeistusta. Väri oli oikeastaan se ainoa ja tärkein ohjenuora. Muuten sain melko vapaat kädet toteuttaa mitä halusin. Helpointa olisi ollut tehdä hänellekin säärystimet samalla ohjeella millä itsellenikin tein mutta en halunnut päästä tästä hommasta ihan liian helpolla.😁 Pientä haastetta pitää aina olla.

 

Nämä säärystimet syntyivät sitten lopulta ihan oman suunnitelman mukaan. Eli en käyttänyt mitään enkä kenenkään ohjetta näiden tekemiseen. Jee! 

Se, että tekee ihan oman suunnitelman mukaan, on minulle aika harvinaista. Turvaudun melkein aina valmiisiin ohjeisiin. Tuntuu, että en oikein osaa ennalta ajatella, suunnitella ja miettiä miten joku vaate tai asuste neulotaan. Vaatteen ompelukaavan pystyn kyllä toteuttamaan, suunnittelemaan ja piirtämään mutta neuleiden suhteen tuntuu seinä nousevan vastaan aikalailla heti. 

 

Mutta nämä säärystimet saivat kaikesta huolimatta muotonsa ihan oman suunnittelun kautta. Ja se, että uskalsi kokeilla ja mokomat vielä onnistuivatkin hyvin, tuntuu kivalta. Vähän niinkuin olisi kohonnut näissä neulehommissa nextille levelille.😄

 

Ollaan siis rohkeita jatkossakin!

💛

Mari

 

 

Kekkoset

 Yksi viimeisistä vuonna 2024 valmistuneista neuletöistäni olivat nämä hulvattoman hauskat ja hyväntuuliset Kekkoset.

Ajatus näistä sukista syntyi eräänä iltana, kun katsoimme mieheni kanssa Kirjolla -sarjan jaksoa telkkarista. Siinä jaksossa ihana Vilhelmiina osoittautui varsinaiseksi Kekkos-tietäjäksi, suorastaan faniksi. Ja jalassaan hänellä oli tuossa jaksossa (yllätys yllätys!) tietenkin villasukat presidentti Kekkosen kuvilla. Ja ne olivat kyllä niin hauskat, että ajattelin siinä samassa, että tuommoiset on saatava. Ehdottomasti! Ja mitenkäs ne muutoin saa, kuin tekemällä itse. Siitä se ajatus sitten lähti.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan näistä piti tulla sukat miehelleni mutta projektin edetessä huomasin, että suunnitelma taitaa muuttua ja taidankin saada itselleni uudet sukat. Itseasiassa tilanne alkoi aika nopeasti näyttää siltä, että lopputuloksesta oli tulossa ihan äärettömän hieno ja halusinkin pitää nämä ihan itse.

 

Kekkosen kasvokuvaan löysin Pinterestistä valmiin kaavion, muutoin sukat järkeilinkin sitten itse. Halusin neuloa sukkiin tuon kuvan, joten päädyin tekemään säären takaosaan raitoja, että saatoin neuloa ihan tavallisesti kirjoneuleena. Ja ihan tavallisesti kirjoneuleena koska en osaa muuta tapaa. Ja hyvä tuli! 

Tuon kuvan voisi varmaankin myös silmukoida valmiiseen sukkaan. Sitäkin vaihtoehtoa mietin. Ehkä kokeilen sitten seuraavaan pariin.

Kekkoset tein sukkien varsiin peilikuvina, niin saavat sitten katsella eri suuntiin. 

Sukat tein Novitan seiskaveikka -langoilla ja 3,5mm puikoilla.

 

Ja nythän olen täällä edelleen vallan tohkeissani näistä sukistani. Kaikki halukkaat ja haluttomatkin ovat saaneet (lue: joutuneet) ihastelemaan projektini lopputulosta. 

Toiset täytyy ehkä vielä tehdä, koska miehenihän jäi nyt ilman uusia sukkia, kun muutin toimintasuunnitelmaa lennosta kesken projektin.

 

Ihania talvipäiviä kaikille! Pitäkäähän itsenne lämpiminä.

💙

Mari