keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Kenties vauvansukkia?










Onko tuttua? Tekeillä oleva työ on vielä pahasti keskeneräinen ja uudet langat tai uusi projekti jo polttelee pahasti näppejä. 
Mulla on nyt se. 

Tuo pahamaineinen kirjoneulelapanen kummittelee sitkeästi 
edelleenkin puikoilla. Hidasta on kovin sen eteneminen. Tai ehkä nuo lapaset vain tahtovat syntyä hitaasti. Toinen kuitenkin jo valmis!

Tällä viikolla harrastuksia hidastavia ja haittaavia tekijöitä tuntuu olevan ilmassa runsaasti. Työthän nyt ovat perinteisesti se tekijä mikä harrastuksia haittaa. Eikö!?😂
Nyt on sitten kaiken lisäksi käynnissä tutkimuksia tuon pään osalta, että selvittelevät leikkauksen ja siinä mahdollisesti syntyneen vaurion laatua ja laajuutta.
Ei ihan kevyintä hommaa tutkittavan osalta. 
Olo on niin loppuun puserrettu testipäivän jälkeen. Kotiin päästessä päiväunet tuntuu kaikista parhaimmalta vaihtoehdolta. Unten mailla saattaa helposti vierähtää tunti tai pari. Siinä kyllä sitten jää kaikki muu puuha sivuun, voimia ei vain unista huolimatta ole. Näitä testipäiviä on nyt tälle viikolle ollut jo kaksi ja yksi vielä edessä. Ensi viikolla vielä sitten kenties jatketaan...








Mutta sitten kun...
Sitten kun taas puhtia piisaa ja edellisen työn saisi valmiiksi, niin sitten pääsisi noiden hempeiden pehmoisten lankojen kimppuun. Ihan en vielä edes tiedä varmaksi mitä niistä muotoutuu. Varmasti kuitenkin jotain ihanaa pienen pienille jaloille tai käsille. 
En tiedä onko ihan hassu ajatus mutta tässä on herännyt halu tehdä vauvoille sukkia. Ilahduttaa kenties vastasyntyneen perhettä lämpimillä vauvansukilla.
Huolisikohan paikallinen sairaala vastasyntyneille sukkia? Pitääpä ehkä tiedustella. Ainakin Oulu taitaa ottaa vastaan vauvansukkia sekä Tampereelle oli muistaakseni käynnissä keräys, ja olikos se Kuopion yliopistollinen sairaala joka huhuili joku aika sitten pienten sukkien ja myssyjen perään? Joten miksi ne eivät täälläkin kelpaisi.😊
Pienen pieniä sukkia on vaan niin ihana tehdä.💗 Niiden neulominen on juuri niin sopivaa tällä kärsivällisyysasteella varustetulle neulojalle.


Mukavaa viikkoa ja 
pitäkää huolta itsestänne💕

2 kommenttia:

  1. Tuo tunne on minulle liiankin tuttu. Liian usein olen antanut periksi uuden työn viehätykselle ja nyt niitä keskeneräisiä on läjäksi asti. Itse asiassa tämän vuoden lupaus/tavoite on tehdä noita kesken olevia loppuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä keskeneräisiä tosiaan kyllä kertyy. Mutta toisaalta tykkään kun tiedän, että on varastossa keskeneräisiä töitä joihin voi palata kun siltä tuntuu.

      Poista

Lämmin kiitos kun poikkesit lukemaan blogiani. Kommenttejanne on aina mukavaa lukea, joten jätäthän viestin muistoksi minulle käynnistäsi.❤️