Marjapuurosukat mulle!

Vihdoinkin valmiit nämä ihanat ruispuolukkapuuron väriset sukkaset! Nämä olivat nyt sitten ihan tekijälle itselleen. 

Jes! 

On ollut ihanaa havahtua siihen tunteeseen, että on oikeastaan oppinut vähitellen nauttimaan hitaasta tekemisestä. On ihanaa nautiskella verkkaisesta matkasta eikä vain nopeasti valmiiksi saadusta työstä. Enää mieltä ei kiusaa niin paljoa se, että välillä pystyn tekemään vain muutaman kerroksen. Eteenpäin se on kuitenkin. Eikä joka hetki tule sitä ärsyyntymisen tunnetta kun työ ei etene tai kun sukkaparia tekee kuukauden päivät.

Kuvissa nyt vähän vääristyy tuon 7veljestä -langan väri. Oikeammin väri on lähempänä sitä ihanaa ruismarjapuuron väriä. Sukkien malli on Novitan. Ja aika ihanaa miten kivaa pintaneuletta saa aikaan leikittelemällä vain oikeilla ja nurjilla silmukoilla.

 Luulin oikeasti, että nämä olisivat yksinkertaiset tehdä kun ei tarvita apupuikkoja eikä muitakaan kikkakolmosia. Vaan kyllä olen purkanut. Ja sitten vielä purkanut. Välillä tuntui, että menen enemmän taakse- kuin eteenpäin. Tarkkanahan tässä sai olla. Jos (siis kun) ajatus hetkeksi herpaantui, niin kyllähän sitä sopivasti meni sekaisin.

Ja taas purkuun.

Tykkään kyllä kovasti lopputuloksesta. Vaan taidanpa kuitenkin varastoida nämä hellästi laatikkoon odottamaan ensi talvea. En ehkä raaski ottaa heti käyttöön, kuitenkaan. Jos tämä talvi vielä vanhoilla sukkasilla...

Korjailla niitä vanhoja kyllä pitäisi. Korjaatteko te puhkikuluineita kantapäitä? Vai päästättekö puhkikuluneet villasukat sukkien taivaaseen? Itse kyllä pyrin siihen, että jatkan sukkien elämää paikkaamalla. Välillä vaan sitten niitä korjattavia kertyy kasa. Mutta sitten kun saan aikaiseksi, niin neulon reiän päälle mahdollisesti samalla värillä paikan. Ja taas on hyvät sukat käyttöön!

Laskiaisena hangilla lasketaan mäkeä,

kelkka on pullollaan iloista väkeä.

Mäestä kotiin on mukava tulla,

pöydällä odottaa laskiaispulla.

-Uppo-Nallen loru-

Ihanaa viikonloppua ja laskiaista teille kaikille!

Mari💓