Viirinauha väriterapiaa

 Nyt on ollut aivan mahtavaa, kun on päässyt leikittelemään väreillä! 

Itse käytän yleensä, ehkä vähän tylsästi, aika hillittyjä värejä. Murretut sävyt on kivoja ja tietenkin oman suosikkilistan kärjestä löytyy valkoinen, musta, harmaan kaikki 50 eri sävyä😄 ja roosa. Mutta nyt sain laittaa hieman uusia kierroksia värivalintaan, sillä toivomus- ja siis toteutuslistalla oli sisareni tyttöjen upouuteen leikkimökkiin sisustusta virkatun viirinauhan muodossa. Ja toiveena oli nimenomaan VÄREJÄ. Sen tarkemmin ei asiaa määritelty, eli jäi aika vapaat kädet. 

Ja mitä ihanuuksia löysinkään! Kyseisellä ostosreissulla unohtui osa tarvittavista ruokaostoksistakin kauppaan sillä innostuin niin kovin näistä väreistä. Langat on Novitan Cotton soft. Ihan loistava värivalikoima näissä langoissa!

Tämä projekti oli myös mukavan kevyt urakka tälle toipilaalle kädelleni. Tenniskyynärpää alkaa pikkuhiljaa hellittää.👍 Nuo viirikolmiot olivat juuri sopivan lyhyitä pikku pyrähdyksiä. Yksi pieni pala kerrallaan.

 

Viirinauhan kolmiopalat virkkasin pelkästään kiinteillä silmukoilla. 

Alkuun virkkasin 30 kjs + 1 kjs kääntymistä varten. Sitten käänsin työn ja virkkasin kiinteitä silmukoita rivin loppuun saakka (30). Sitten taas käänsin työn ja kavensin kerroksen alussa yhden silmukan, eli jätin ensimmäinen silmukan neulomatta. Kolmion virkkaaminen jatkuu kaventamalla jokaisen kerroksen alussa se yksi silmukka. 

Ymmärtääköhän tästä kukaan mitään?  

Lopuksi vielä huolittelin palat virkkaamalla ketjusilmukoita kolmion sivuille. Kolmion kannan jätin huolittelematta, sillä se tuli huoliteltua kiinteillä silmukoilla samalla kun yhdistin palat toisiinsa nauhaksi.

Viirinauhan molempiin päihin virkkasin viisitoista senttiä pitkän ketjusilmukkanauhan ripustuslenkeiksi. Siitä jatkoin sitten palojen yhdistelemistä kiinteillä silmukoilla. Jokaisen palan väliin virkkasin kolme ketjusilmukkaa (3 kjs) ja taas jatkoin kiinteillä silmukoilla palan samalla kiinnittäen.

Tämä työ oli aivan mahtavaa väriterapiaa! Tuli niin iloinen mieli kun näiden väripalojen kanssa puuhasteli. Mietin vain sitä, että jos väreistä kerran tulee näin hyvä mieli, niin ihmettelenpä miksi aina omissa projekteissani värit ovat niin... no, vähän ehkä tylsiä. Onko sitä niin kangistunut kaikkiin vanhoihin tapoihin ja juttuihin, ettei enää osaa muuttaa polkua vaikka haluaisikin? Vai rohkeudestako se on kiinni? Tunnistaako kukaan? Muita urautuneita?

Täytyisi varmaan vähän rohkaistua käyttämään rohkeammin värejä. 

No, jonakin päivänä. Kenties.

Toivottelen teille kaikille auringonkeltaista viikonloppua

lisänä ripaus mansikanpunaista ja mustikansinistä.

Kesätaivaan sini helliköön teistä jokaista!

💙

Mari