Tähti ja kuviosaha

 

 

Tämä seuraava juttu ei liity sitten mitenkään ketjusilmukoihin, ei virkkuukoukkuihin eikä neulepuikkoihin. Ei liippaa edes läheltä pehmeitä lankakeriä eikä unelmankeveitä haaveita tulevista neuletöistä.

 Mutta tämä seuraava liittyy hyvinkin vahvasti siihen haluun kokeilla erilaisia asioita, opetella uusia käsityötekniikoita, kykyyn ja haluun innostua erilaisista käsitöistä ja saada aikaiseksi jotain kivaa ihan omin käsin.

 

Näin nimittäin Pinterestiä selaillessani kuvan hauskasta "valokoristeesta". En nyt oikein tiedä millä nimellä tätä kutsuisin, kun vielä en haluaisi puhua jouluvaloista. Toki tuon tähden myötä tästä kyllä taitaa silti väistämättä tulla mieleen nimenomaan jouluvalo eikä mikään muu. 

Joka tapauksessa, ihastuin näkemääni ja halusin samanlaisen. Ja halusin nimenomaan tehdä ITSE. Puutyöt eivät kuulu minulla siihen kaikkein tutuimpaan kategoriaan mutta ajattelin, että jos olen selättänyt kirjoneulejuttuja, niin miksipä en selviytyisi pätkästä lautaa.

 

Eipä sitten muuta kuin hommiin. Mökillä ollessa on näköjään sään salliessa hyvä tehdä ulkona puujuttuja ja levitellä ulos sahat ja muut tykötarpeet. (helppo siivota😀) Siippaa taisi kyllä hieman hirvittää, kun ohjeisti miten kuviosaha pelittää. Pelkäsi kai sahansa puolesta.😂 Hyvin pelitti.

Aluksi sommittelin tähdelle paikan laudan päähän ja piirsin ääriviivat. Yhteen laudanpätkään ensin kokeilin, että miten se saha toimii ja sitten sahaushommiin. Ai että se oli mukavaa! Niin ihanan erilaista tekemistä, kuin mihin yleensä ryhdyn. Ja se onnistumisen ilo! Varmasti kuulivat ja ymmärsivät vastarannallakin, että nyt tuli hyvä. 

 

 

Aivan ammatilaisena sitä muotoon sahaamaani laudanpätkää sitten hioskelin ja viimeistelin. Eniten ehkä sain uppoamaan aikaa ja tarmoa juuri tuohon hiomiseen. Viimeistely on tärkeää.😉

 

 

 

Tuo jalusta kiinnitettiin kuviosahattuun yläosaan ihan vaan pohjasta ruuveilla, jäivät hyvin piiloon koko komeuden alla eivätkä tulleet ruuvit näkyviin. Rehellisyyden nimissä on toki kerrottava, että tässä kohtaa puoliso vähän avitti. Muutoin ei olisi tullut noin siisti lopputulos.

Tuohon tähteen kieputtelin sitten vielä metrisen valonauhan ja lopuksi liimasin tuon tähden paikoilleen muutamalla tiplalla kuumaliimaa. 

 

Ja tuossahan se koko komeus nyt keittiön ikkunalaudalla odottelee syksyn pimentymistä kohti joulunaikaa. Siitä tuli niin hieno, että en raaski sitä piilottaa minkään kaapin syövereihin. Haluan ihastella sitä joka päivä.

 

Mukavia syksyisiä päiviä ihan jokaiselle!

💛

Mari