Mörkökakku

💜

Omanlaistaan askartelua ja käsityötähän se on leipominenkin. 
Ja oikein ihanaa sellaista. Ainakin silloin kun sattuu olemaan sopivalla tuulella. Ja aina näin ei ole. Ainakaan minulla. 
Mutta näille kakuille sanon kyllä!

Meillä juhlistettiin pääsiäistä edeltäneellä viikolla tyttären syntymäpäivää. Ja toisin kuin kuvasta voisi päätellä, niin kyseessä ei enää ole ihan pikkuinen tytöntyllerö, sillä nyt juhlistettiin jo syntymäpäivää numero 19. Omasta mielestään jo ihan aikuinen mutta äidille aina se pieni pellavapää.💕

Ja onhan tämä nyt aika suloista, että hän edelleen esittää aina ennen syntymäpäiväänsä kainon toiveensa kakusta, että millainen tänä vuonna. Meidän perheessä taitaa istua aika tiukassa se tapa ja perinne, että syntymäpäiväkakku on aina jotakin hieman erilaista ja vähän ehkä hassuakin. 

Muutamaan vuoteen en ole oikein ollut kakkuaskarointi kunnossa, joten juhlat on juhlittu perinteisen kakun voimin, sillain hieman pienimuotoisemmin ja hillitymmin. Mutta nyt jo itsekin vähän jopa odotin, että saan kuulla toiveen ja pääsen taas myös toteuttamaan sen.

Tänä vuonna se toive oli sitten muumien Mörkö. 
Voi jestas sentään!

Jostain netin syövereistä neiti oli löytänyt kuvan jonkun toteuttamasta todella hienosta mörkökakusta, ja sellaisen laittoi sitten tilaukseen. Voi äitee parkaa.
Näissä kakkuhommissa saa haastaa itsensä kyllä ihan tosissaan. Mutta kivaa puuhaa se silti on.  
Kyllä tälläkin kertaa valmis tuotos kuitenkin oli ihan sitä mitä pitikin. Yllätin jopa itsenikin täydellisesti. 
Kelpuutettiin kahvipöytään. 


Kakun täytteenä oli ihana, suussasulava kerma-mascarpone täyte. Täytteen seassa rouhittua Daimia sekä vadelmia. Nam! Tämä on ihan ehdoton lemppari kakuntäyte. Alunperin löysin sen Kinuskikissan reseptiaarteiden joukosta ja siitä on tullut kyllä ehdoton suosikkini. Vaikeuksia tuli kakun kuorrutuksen kanssa. Ajattelin tekeväni sen mustasta sokerimassasta. Tai siis teinkin mutta kun en koskaan aiemmin ole sokerimassaa käyttänyt, niin sen käsittely oli aavistuksen hankalaa. Hetken taisi olla katastrofin ainekset ilmassa kun tuon massan kanssa taiteilin. Ja kyllä taisi olla rutkasti hyvää tuuria matkassa kun kaikesta sähläämisestä huolimatta sain suht vähillä vammoilla kuorrutteen kakun pintaan. Hiki siinä meinasi tulla leipurin pintaan.
Loppusilauksena Mörölle silmät, nenä ja suu.
Koristeluhan on kakunteossa parasta. Siinä ei mikään voi enää mennä kovin pahasti pieleen. Ainakaan joka kerta.😂

💜

💜

Aurinkoa päiviinne!

Mari💕