Toukokuun huumaa

Ei kilise kutimet eikä virkkuukoukku kovin tiuhaan tällä hetkellä. 

Täällä ollaan nyt niin huumaantuneita toukokuusta ja kesään valmistautuvasta luonnosta, ja aivan villinä tuosta ihanasta raikkaasta vihreästä mitä luonto on nyt tulvillaan. Vaikka nyt on ollut aika viileitäkin kelejä, niin huomaa kyllä, että päivä päivältä ottaa kesä haltuun tätä hommaa enemmän ja enemmän. Puissa lehdet sitkeästi kasvavat, vaikka välillä on vihmonut vettä, räntää ja lunta. Tämä on niin parasta aikaa!

Ja annas olla. Kyllä sain itsekin tänään sellaisen kevätpörriäispistoksen, että oksat pois! Aurinko on tänään lämmittänyt ihanasti ainakin täällä Hämeessä. Joten tänään on tuo meidän terassi saanut vihdoinkin perusteellisen siivouksen kesää silmällä pitäen. Pesin jopa terassilasit! Yleensä en niitä vielä näin aikaisin pese, ettei hömelöt pikkulinnut keväthuumassaan lentele päin liian kirkkaita laseja. 

Tietenkin sitten kaiken tämän touhun lomassa on pitänyt pyrähdellä ja sinkoilla pitkin pihaa kurkkimassa, että joko tuolta ja tuolta nousee kukkia ja joko potut kurkkaavat mullan seasta. Ja kyllähän ne jo sieltä kurkkivat!

Kesäkukkia en ole vielä uskaltanut edes ajatella ulos laittaa. Paleltuvat parat, kun tulee vielä varmasti kylmiä öitä enkä muista kuitenkaan niitä sisälle nostella. Onneksi pihassa jo kukkii.

 

Rönsyansikka ja valkovuokko kukkivat sulassa sovussa tontin laidalla varjoisessa rinteessä.

Maahumala taas haluaisi niin vimmatusti kasvaa ihan joka puolella. On vähän liiankin innokas mutta niin söpö. 

Muutaman kerroksen olen malttanut neuloakin tänään, ihanasti ulkona auringossa. Mutta sitten on taas silmä huomannut jotain uutta nousevan jostain päin pihaa ja sitä on sitten pitänyt taas lähteä ihmettelemään ja kutimet ovat saaneet jäädä rauhassa paistattelemaan päivää.

Ja raparperia tietenkin pitää käydä tervehtimässä joka päivä. Nyt alkaa jo varret olla siinä mitoissa, että piirakkaan jo saisi. Se voisi varmaan sitten olla huomisen hommia. 

Ihanaa toukokuuta💚

Mari