torstai 17. lokakuuta 2019

Nappijuttu



Tämmöistä jälkeä syntyy, kun töissä on ollut vähän turhankin kiireistä ja hektistä. Silloin on kotona päästävä ihan itsekseen puuhastelemaan hetkeksi jotakin, ja mielellään täydessä hiljaisuudessa. Eilen siitä hiljaisuudesta syntyi yhdistetty nappipurkki ja neulatyyny. Tämä voi toisten silmään näyttää ihan turhalta hommalta ja päiväkotitasoiselta askartelulta mutta tarpeellisuus ja askartelun vaativuus ei näissä hetkissä olekaan se pääasia. 
Pääasia on pää. 
Päivän hulinan ja vilskeen tasaaminen. 
Täydellinen pään ja mielen nollaus.


Eilen oli siis suhteellisen kiireinen päivä töissä. Ja tämän neulojan pää ei vielä kovin hyvin kestä sitä hälinää ja hektisyyttä mitä ne työpäivät välillä pitää sisällään. Joten kotiin tullessa voimat on tällaisen päivän jälkeen hyvin hyvin vähissä ja sanat kokolailla loppu. 
Välillä harmittaa puolison puolesta, kun tuommoisen päivän jälkeen rouva Neuloja on aika vähäsanainen ja pahimmassa tapauksessa myös hieman ärtyisä. 
Silloin olisi parasta puuhailla hetki kaikessa rauhassa ihan omiaan. Niinkuin eilen viisaasti tein.👍
Hetki alakerrassa yksin omien ajatusteni kanssa. Kaikki askartelutarvikkeet käden ulottuvilla, ja tällä kertaa se hiljaisuus synnytti tuommoisen tekeleen. 


Tässä on mennyt varmaan parisen vuotta, että en ole kovinkaan paljoa harrastanut tätä omiin oloihin askartelemaan vetäytymistä. Askartelutarpeet ovat saaneet olla hyvinkin rauhakseen. Siksikin tuntui nyt niin äärettömän mukavalta upota hetkeksi ihan omaan askartelumaailmaan. Sellaiseen missä en ole hetkeen ollut mutta kovasti olen sinne kaivannut. Siinä unohtaa ajan ja paikan. Ja samalla myös mielestä pyyhkiytyy aika tehokkaasti päivän kiireet ja ikävätkin asiat. Ja kun työ on valmis, on mielikin taas paljon aurinkoisempi ja hartioista, otsalohkosta ja ohimoilta jännitykset antaneet periksi.
Ja on paljon mukavampi kiivetä taas yläkertaan isännän kainaloon, kun otsalla ei ole huoliryppyjen valtavaa rykelmää. 
 

Tähän juttuunhan kuuluu myös se, että nämä askartelut eivät ole millään lailla ennalta suunniteltuja ja mietittyjä. Se menee vähän niin, että tarvikkeet päättävät mitä kädet tekevät. Aina jutut eivät edes onnistu mutta silläkään ei ole väliä. Tärkeintä on vain se tekeminen. Ja jos sattumalta syntyy jotakin ihan valmiiksi asti, niin sehän on vain plussaa. Nytkin nappivarastoni kaipasivat lisää säilytystilaa, joten mikä ettei. 
Ja niitä neulatyynyjähän ei voi olla koskaan liikaa.

 

Tuo lasipurkki noille napeille olisi saanut olla himpun verran isompi mutta juuri siihen eiliseen hetkeen ei ollut isompaa saatavilla.
Ja tietenkin tähän purkkiin voisi valikoida huolella vain ne kauneimmat napit. Purkin ulkonäkökin voisi silloin olla vähän kauniimpi, jos sitä pitää esillä. 
Mutta nyt vain kippasin sinne kaikki napit mitä lojui irrallaan laatikon pohjalla. Ja olin kovin tyytyväinen kun sain ne napit siististi yhteen paikkaan.
😊




Suloista torstaita teille kaikille
ja 
etenkin sinulle!
💜
Mari

2 kommenttia:

  1. On tosiaan tarpeellista välillä päästä tyhjentämään päätään ihan itsekseen. Minulla se toimii neulomalla (tai virkkaamalla) noita yksinkertaisia juttuja. Askartelu on varmasti juuri oikea hoito sekin, voin kuvitella. Ja lopputuloksena sitten vielä kaunis ja käytännöllinen neulatyynynappipurkki:) Mukavaa alkavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  2. Neulominen ja virkkaaminen toimii minullakin. Askartelu vie vaan sen pääntyhjennyksen astetta pidemmälle.😂 Varsinkin kun on kyseessä ihan helpot hommat.

    VastaaPoista

Lämmin kiitos kun poikkesit lukemaan blogiani. Kommenttejanne on aina mukavaa lukea, joten jätäthän viestin muistoksi minulle käynnistäsi.❤️